Ympäristövastuu
Ympäristövastuussamme korostuvat rakentaminen, energiankulutus ja terveellinen sisäilma.
Rakennuttaminen
Nykyaikaisissa energiatehokkaissa rakennuksissa rakentamisen aikaisilla ympäristövaikutuksilla on aiempaa selvästi suurempi painoarvo, kun tarkastellaan koko rakennuksen elinkaarta. Rakentamisessa kulutettu energia sekä rakennusmateriaalien valmistamisen ja kuljettamisen ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, ja niihin pitää kiinnittää huomiota.
Rakennuttamisessa ympäristövastuun kannalta tärkeää onkin, ettei energiaa tai rakennusmateriaaleja tuhlata. Tärkeää on myös logistiikan tehokas järjestäminen sekä rakennuspaikan järkevä valinta.
Käytämme uudisrakennushankkeiden ja suurten peruskorjaushankkeiden arvioinnissa rakennusten BREEAM-ympäristöluokitusjärjestelmää (Building Research Establishment Environmental Assessment Methodology). Järjestelmän tarkoituksena on auttaa rakentamaan rakennus, jonka ympäristöjalanjälki on mahdollisimman pieni.
BREEAM-järjestelmä ohjaa rakennuksen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. Se tarkastelee rakennuksen ympäristövaikutuksia yhdeksästä eri näkökulmasta, jotka ovat johtaminen, energia, vesi, materiaalit, terveellisyys, maankäyttö, jätteet, päästöt ja liikenne.
Rakennuttamisessa on tärkeää, ettei energiaa tai rakennusmateriaaleja tuhlata.
Energiankulutus ja päästöt
Hallinnoimme noin 1,3 miljoonan bruttoneliömetrin kiinteistöomaisuutta. Kiinteistöomaisuuden suuruuden vuoksi ympäristövastuullisuudessamme painottuvat energiankulutuksen ympäristövaikutukset.
Olemme kiinnittäneet ja kiinnitämme jatkossakin yhä enemmän huomiota rakennuksissamme kulutettavan energian ympäristövaikutuksiin sekä muun muassa kaukolämmön alkuperään, ominaispäästökertoimiin ja kertoimien laskentatapoihin. Tarpeen mukaan haemme vaihtoehtoja uusiutuvista energiamuodoista.
Aurinkosähkö on potentiaalinen tapa vähentää ostoenergian kulutusta sekä päästöjä. Olemmekin investoineet järjestelmiin etenkin uudisrakentamisen yhteydessä. Järjestelmiä on tällä hetkellä Lappeenrannassa, Tampereella Kaupin ja Hervannan kampuksilla, Kuopiossa sekä Jyväskylässä. Vuonna 2016 näillä kampuksillamme tuotettiin yhteensä 210 MWh aurinkosähköä. Jatkossa tarkastelemme edelleen aurinkosähkön mahdollisuuksia olla vähentämässä toimintamme ympäristövaikutuksia.
Laskemme hiilidioksidipäästömme kulutetun ostoenergian ja ominaispäästökertoimien avulla. Sähkön osalta käytämme hankintakanavan mukaista, esimerkiksi vihreän sähkön ostamisen huomioon ottavaa päästökerrointa. Koska toimimme laajasti eri puolilla Suomea, käytämme lämmölle paikallista kerrointa, joka ottaa huomioon paikallisen tavan tuottaa lämpöä. Olemme määrittäneet rakennuksissamme kulutettavasta energiasta aiheutuneet päästöt tällä tavoin vuodesta 2013 alkaen. Vuonna 2016 rakennuksissamme käytetyn energian tuottamisessa syntyi 57 050 tonnia hiilidioksidipäästöjä (2013: 59 305 tonnia).
Vuonna 2016 rakennuksissamme käytetyn energian tuottamisessa syntyi 57 050 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2013 vastaava luku oli 59 305 tonnia. Vuonna 2016 SYK:n hallinnoimien kiinteistöjen keskimääräinen sähkönkulutus oli 102,9 kWh, sääkorjattu lämmönkulutus noin 141,2 kWh ja vedenkulutus 276,1 litraa bruttoneliömetriä kohden
Sitouduimme vuonna 2011 toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimukseen (TETS). Tavoitteena oli tehdä rakennuksissamme lämpöenergiaan liittyviä energiatehokkuustoimenpiteitä, joiden laskennallinen säästövaikutus on vähintään 6 prosenttia vuoden 2010 kulutuksesta eli 11 420 MWh. Vuoden 2016 lopussa voimassa olevia säästötoimenpiteitä oli yhteensä 256 ja niiden kokonaissäästövaikutus oli 12 205 MWh vuodessa, eli ylitimme TETS-tavoitteen 7 prosentilla.
Liityimme uuteen TETS-sopimuskauteen 2017–2025, johon asetimme tavoitteeksemme tehdä energiansäästötoimenpiteitä, joiden laskennallinen säästövaikutus on 7,5 prosenttia vuoden 2015 lämpöenergian kulutuksesta. Tavoitteen saavuttamista tahdittaa asetettu välitavoite, jonka mukaan 4 prosentin säästö on saavutettava vuoteen 2020 mennessä.
Ympäristövastuullisuudessamme painottuvat energiankulutuksen ympäristövaikutukset.
Energiaoptimointi
Optimoimalla kiinteistökantamme energiankäyttöä, voimme saavuttaa merkittäviä parannuksia energiatehokkuudessa ja -kulutuksessa
Optimoinnilla tarkoitamme energiankäytön laaja-alaista tarkastelua, jossa tutkitaan energiahallintaan liittyvien valintojen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti laitteiden hankinnasta rakennusten korjaamiseen huomioiden niiden elinkaarivaikutukset.
Optimoimme energiankäytön siten, että rakennusten olosuhteet ovat turvalliset ja terveelliset.
Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä tilojen käyttäjien kanssa. Yhteistyöllä pyrimme vaikuttamaan tapaan, jolla kiinteistöjen käyttäjät omassa toiminnassaan käyttävät energiaa. Haemme energiataloudellisia ratkaisuja ja toimintatapoja yhdessä asiakkaidemme kanssa.
Energianhallinnan toimintamalli
Olemme kehittäneet oman energianhallinnan toimintamallin, jota hyödynnämme kaikilla kampuksillamme.
Mallin toteuttamisesta huolehtivat kampuksilla kampusmanagerit ja energiankäytön optimointiin keskittyneet energiamanagerit. He vastaavat kampuksensa ylläpidosta, seuraavat kampuksen energiankulutusta ja tunnistavat toimenpiteitä, joilla energiankulutusta voidaan optimoida.
Säännöllinen yhteistyö yliopistojen tilapalveluiden kanssa varmistaa, että energiaoptimoinnin toimenpiteissä huomioidaan kummankin osapuolen tarpeet ja vastuut. Energiamanagereiden raportteja seurataan SYK:n johtoryhmässä ja hyödynnetään korjauspäätösten tekemisessä. Seuraamme tarkasti myös toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Päätämme rakennuksen energiaoptimointia nopeasti edistävistä toimenpiteistä, kuten laitteiden säätöarvojen ja käyttöaikojen muutoksista, kampusten nykytilan arvioinnin ja energiakulutusmittausten perusteella.
Suuria investointeja vaativat hankkeet kirjataan vuosikorjausjärjestelmään. Talotekniikkaa uusittaessa energiamanagerit arvioivat, millainen laitteisto on energiankäytön sekä laitteelle asetettujen muiden vaatimusten näkökulmasta paras ratkaisu.
BREEAM-ympäristöluokitusjärjestelmä auttaa osaltaan energianhallinnassa. Turun yliopiston luonnontieteidentalo II:n, Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareenan ja Jyväskylän yliopiston Ruusupuiston uudisrakennushankkeet saivat BREEAM-arvioinnissa suunnitteluvaiheesta ja käyttövaiheesta erittäin hyvä -arvosanan.
Terveellinen sisäilma
Terveellinen sisäilma kaikissa rakennuksissamme on meille ylläpidossa kunnia-asia.
Kehittämämme Sisäilmatoimintamalli on käytössä kaikilla kampuksillamme. Sisäilmaviestinnäntoimintamalli on kehitetty yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa.
Arvioimme sisäilmatoimintamallia ja sen kehittämistarpeita säännöllisesti asiantuntijoiden kanssa.
Teemme ja teetämme sisäilmamalliamme tukevia tutkimuksia. Tänä vuonna olimme mukana muun muassa Sirate Oy:n toteuttamassa ilmanpuhdistimia ja niiden suorituskykyä tutkivassa hankkeessa. Osallistuimme myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen teknillisen yliopiston ja Kuntaliiton toteuttamaan Avaimet terveelliseen rakennukseen -hankkeeseen.
Vuosi 2016 oli sisäilma-asioissa rauhallinen. Tutkimme kaiken meille toimitetun palautteen taustat tarkoin ja tarvittaessa suoritamme lisätutkimuksia sekä paikannamme ja korjaamme ongelman.
Kestävän kehityksen mittarit
Huom | Yksikkö | v.2016 | |
---|---|---|---|
Päästöt | |||
CO₂ | absoluuttinen | tonnia CO₂ | 57 050 |
CO₂ | pinta-alaa kohden | kg CO₂/brm² | 45,9 |
Kulutettu ostoenergia | |||
Lämpö, mitattu | absoluuttinen | MWh | 169 353 |
Lämpö, sääkorjattu | pinta-alaa kohden | kWh/brm² | 141,2 |
Sähkö | absoluuttinen | MWh | 129 835 |
Sähkö | pinta-alaa kohden | kWh/brm² | 102,9 |
Tuotettu energia | |||
Kampuksillamme tuotettu aurinkosähköenergia | absoluuttinen | MWh | 210 |
Veden kulutus | |||
absoluuttinen | m³ | 348 541 | |
pinta-alaa kohden | litraa/brm² | 276,1 | |
Rakennusten ympäristövaikutusten mittaaminen / arviointi | |||
BREEAM-sertifioitujen rakennusten lukumäärä | kpl | 4 | |
Ympäristösertifioitujen BREEAM kiinteistöjen osuus uudisrakennuksista | valmistumisvuodet 2015 – 2016 | % | 100 |
TETS energiatehokkuussopimuksen noudattaminen | tavoitteen toteutuminen ed. kaudella | % | 107 |
Vuosivertailu 2013 – 2016
2016 | 2015 | 2014 | 2013 | Muutos% 2013-2016 |
|
---|---|---|---|---|---|
Mitattu lämpöenergia | |||||
Absoluuttinen (MWh) | 169 353 | 154 037 | 168082 | 169 788 | -0,3 % |
Sääkorjattu lämpöenergia | |||||
kWh/brm² | 141,2 | 145,9 | 146,5 | 158,6 | -11,0 % |
Sähköenergia | |||||
MWh | 129 835 | 122 011 | 124 485 | 124 485 | |
kWh/brm² | 102,9 | 99,8 | 105,0 | 107,5 | -4,3 % |
Päästöt (L+S) | |||||
CO₂ tonnia | 57 050 | 52 300 | 59 274 | 59 305 | -3,8 % |
kg CO₂/brm² | 45,9 | 40,5 | 45,9 | 45,9 | |
Vesi | |||||
litraa/brm² | 276,1 | 292,1 | 295,0 | 267,2 | +3,3 % |