Ympäristövastuu
Ympäristövastuussamme korostuvat rakennuttaminen, energiatehokkuus, yhteistyö sekä päästöjen vähentäminen.
Rakennuttaminen
Rakennuttaminen on oleellinen osa kiinteistönomistajan ympäristövastuuta. Rakennutettaessa tehdään kauaskantoisia päätöksiä ja määrätään suuntaviivat ympäristöä säästävälle toiminnalle. Investointipäätös on myös se rakennuksen elinkaaren vaihe, jossa on mahdollista ottaa harppauksia eteenpäin.
Nykyaikaisten energiatehokkaiden rakennusten koko elinkaaren ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa rakentamisen aikaisilla ympäristövaikutuksilla on aiempaa suurempi painoarvo. Rakentamisessa kulutettu energia sekä rakennusmateriaalien valmistamisen ja kuljettamisen ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, joten niihin tulee kiinnittää huomiota.
Rakennuttamisessa ympäristövastuun kannalta tärkeää onkin, ettei energiaa tai rakennusmateriaaleja tuhlata. Tärkeää on myös logistiikan tehokas järjestäminen sekä rakennuspaikan järkevä valinta.
Käytämme uudisrakennushankkeiden ja suurten peruskorjaushankkeiden arvioinnissa rakennusten BREEAM-ympäristöluokitusjärjestelmää (Building Research Establishment Environmental Assessment Methodology). Järjestelmä auttaa rakentamaan rakennuksen, jonka ympäristöjalanjälki on mahdollisimman pieni.
Rakennuttaminen määrää ympäristöä säästävän toiminnan suuntaviivat.
Energiatehokkuus ja yhteistyö
Hallinnoimme noin 1,3 miljoonan bruttoneliömetrin kiinteistöomaisuutta. Kiinteistöomaisuutemme suuruuden vuoksi ympäristövastuullisuudessamme painottuvat energiankulutuksen ympäristövaikutukset.
Saimme kesäkuussa 2017 työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, Energiaviraston ja Motivan myöntämän kunniamaininnan esimerkillisestä, tuloksellisesta ja pitkäjänteisestä energiankäytön tehostamistyöstä kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilayhteisöjen toimenpideohjelmassa vuosina 2011-2016. Lukuisista nimekkäistä toimitilakiinteistöjen omistajista poimittiin vain yksi kunniamaininnan saaja, joten pidämme kunniamainintaa merkittävänä saavutuksena ja arvokkaana osoituksena merkityksellisestä työstä.
Rakennustemme energiatehokkuuden ohella olemme kiinnittäneet yhä enemmän huomiota rakennuksissamme kulutettavan energian alkuperään.
Teetimme vuoden 2017 aikana yhteistyössä Granlund Consultingin kanssa diplomityön, jonka aiheena oli kampusalueiden hiilidioksidipäästöjen pienentäminen uusiutuvan energian keinoin. Eveliina Salerman työn tuloksena saimme muun muassa tiedon lähes kaikkien rakennustemme kattojen potentiaalista aurinkoenergian hyödyntämiseen. Saimme arvokasta tietoa mahdollisuuksista vähentää kampustemme energiapäästöjä maa- ja vesistöenergialla.
Suhteessa energiaan olemme osa yhteiskuntaa ja suurempaa järjestelmää ja sen vuoksi katsomme asiaa kokonaisvaltaisesti. Kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut löytyvät vain eri toimijoiden välisessä yhteistyössä.
Esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä Kuopion Energia ryhtyi aloitteestamme tutkimaan aiempaa tarkemmin energiantuotantonsa ympäristövaikutuksia polttoaineen koko elinkaaren huomioiden. Mari Javanainen teki Oulun yliopiston ohjauksessa diplomityön Kuopion Energian lämmön- ja sähköntuotannon hiilidioksidipäästöistä. Työn tuloksena saatiin muun muassa hyvää tietoa erilaisten laskentatapojen vaikutuksesta ominaispäästökertoimien suuruuteen. Työn tuloksena huomattiin myös, että päästökertoimien laskentatavat ovat hyvin kirjavat ja laskentaa yhtenäistävä ohjaus puuttuu.
Saimme kunniamaininnan energiankäytön tehostamistyöstä vuosina 2011-2016.
Energiankulutus ja päästöt
Lappeenrannan, Kuopion, Jyväskylän sekä Tampereella Kaupin ja Hervannan kampuksilla sijaitsevat aurinkosähköjärjestelmät tuottivat vuoden 2017 aikana yhteensä 240 MWh aurinkosähköä. Tämä on vain 0,18 prosenttia kaikesta kampuksillamme kulutetusta sähköenergiasta, mutta uusien järjestelmien ansiosta aurinkosähkön merkitys kasvaa toimintamme ympäristövaikutusten vähentämisessä.
Laskemme hiilidioksidipäästömme kulutetun ostoenergian ja ominaispäästökertoimien perusteella. Sähkön osalta käytämme hankintakanavan mukaista, esimerkiksi vihreän sähkön ostamisen huomioivaa päästökerrointa. Koska toimimme laajasti eri puolilla Suomea, käytämme lämmölle paikallista kerrointa, joka ottaa huomioon paikallisen tavan tuottaa lämpöä. Olemme määrittäneet rakennuksissamme kulutettavasta energiasta aiheutuneet päästöt tällä tavoin vuodesta 2013 alkaen.
SYK:n hallinnoimien kiinteistöjen keskimääräinen sähkönkulutus vuonna 2017 oli 105,5 kWh, sääkorjattu lämmönkulutus noin 149,8 kWh ja vedenkulutus 268,9 litraa bruttoneliömetriä kohden. Vuonna 2017 rakennuksissamme käytetyn energian tuottamisessa syntyi 54 700 tonnia hiilidioksidipäästöjä (2016: 57 050 tonnia).
Olemme mukana uudella TETS-kaudella 2017-2025. Kunnianhimoinen tavoite 7,5 prosentin säästöistä lämpöenergian kulutuksessa vuoteen 2025 mennessä on pilkottu kampus- ja rakennuskohtaisiksi PTS-tavoitteiksi. Tämä auttaa meitä tunnistamaan ja keskittymään kohteisiin, joissa on säästöpotentiaalia. Emme näe järkeväksi toteuttaa säästöjä ns. juustohöylämallilla.
Olemme mukana uudella TETS-kaudella 2017-2025 tavoittelemassa 7,5 prosentin säästöjä energiankulutuksessa.
Kokonaisvaltainen energianhallinta
Olemme kehittäneet oman energianhallinnan toimintamallin, jota hyödynnämme kaikilla kampuksillamme.
Mallin toteuttamisesta kampuksilla huolehtivat kampusmanagerit ja energiankäytön optimointiin keskittyneet energiamanagerit. He vastaavat kampuksensa ylläpidosta, seuraavat kampuksen energiankulutusta ja tunnistavat toimenpiteitä, joilla energiankulutusta voidaan optimoida.
Tekemällä säännöllistä yhteistyötä yliopistojen tilapalveluiden kanssa varmistamme, että energiaoptimoinnin toimenpiteissä huomioidaan kummankin osapuolen tarpeet ja vastuut. SYK:n johtoryhmä seuraa energiamanagereiden raportteja, ja niitä hyödynnetään korjauspäätösten tekemisessä. Seuraamme tarkasti myös toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Päätämme rakennuksen energiaoptimointia nopeasti edistävistä toimenpiteistä, kuten laitteiden säätöarvojen ja käyttöaikojen muutoksista, kampusten nykytilan arvioinnin ja energiakulutusmittausten perusteella.
Suuria investointeja vaativat hankkeet kirjataan vuosikorjausjärjestelmään. Talotekniikkaa uusittaessa energiamanagerit arvioivat, millainen laitteisto on energiankäytön sekä laitteelle asetettujen muiden vaatimusten näkökulmasta paras ratkaisu.
Energianhallinnan kokonaisvaltaisuus ja systemaattisuus jättää vähemmän tilaa sattumanvaraisuuksille.
Hyödynnämme kaikilla kampuksillamme itse kehittämäämme energianhallinnan toimintamallia.
Kestävän kehityksen mittarit
| Vuosi 2017 | Vuosi 2016 | Yksikkö | |
|---|---|---|---|
| Päästöt | |||
| CO₂ | 55 001 | 57 050 | tonnia CO₂ |
| CO₂ | 43,1 | 45,9 | kg CO₂/brm² |
| Kulutettu ostoenergia | |||
| Lämpö, mitattu | 170 217 | 169 353 | MWh |
| Lämpö, sääkorjattu | 147,9 | 141,2 | kWh/brm² |
| Sähkö | 131 089 | 129 835 | MWh |
| Sähkö | 106,3 | 102,9 | kWh/brm² |
| Tuotettu energia | |||
| Kampuksillamme tuotettu aurinkosähköenergia | 238 | 210 | MWh |
| Veden kulutus | |||
| 332 585 | 348 541 | m³ | |
| 263,4 | 276,1 | litraa/brm² | |
| Rakennusten ympäristövaikutusten mittaaminen / arviointi | |||
| BREEAM-sertifioitujen rakennusten lukumäärä, kumuloitunut yhteensä | 3 | 2 | kpl |
| BREEAM-sertifioitujen suunnitelmien lukumäärä, kumuloitunut yhteensä | 7 | 5 | kpl |
| BREEAM-rekisteröityjen hankkeiden lukumäärä, kumuloitunut yhteensä | 11 | 9 | kpl |
| Ympäristösertifioitujen BREEAM kiinteistöjen osuus uudisrakennuksista | 100 | 100 | % |
| TETS energiatehokkuussopimuksen noudattaminen | 100 | 100 | % |
Vuosivertailu 2013–2017
| Vuosi | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | yksikkö | Muutos 2013–2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lämpöenergia, sääkorjattu | 147,9 | 141,2 | 145,9 | 146,5 | 158,6 | kWh/brm² | -6,8 % |
| Sähköenergia | 106,3 | 102,9 | 99,8 | 105,0 | 107,5 | kWh/brm² | -1,1 % |
| Ostoenergian CO2-päästöt (L+S) | 43,1 | 45,9 | 43,0 | 45,9 | 45,9 | kgCO₂ /brm² | -6,2 % |
| Veden kulutus | 263,4 | 276,1 | 292,1 | 295,0 | 267,2 | dm³/brm² | -1,4 % |