Ekologinen vastuu
Ekologisessa vastuussamme korostuvat rakennuttaminen, energiatehokkuus, yhteistyö sekä päästöjen vähentäminen.
Rakennuttaminen
Rakennuttaminen on oleellinen osa kiinteistönomistajan ympäristövastuuta. Rakennutettaessa tehdään kauaskantoisia päätöksiä ja määrätään suuntaviivat ympäristöä säästävälle toiminnalle. Investointipäätös on myös se rakennuksen elinkaaren vaihe, jossa on mahdollista ottaa harppauksia eteenpäin.
Nykyaikaisten energiatehokkaiden rakennusten koko elinkaaren ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa rakentamisen aikaisilla ympäristövaikutuksilla on aiempaa suurempi painoarvo. Rakentamisessa kulutettu energia sekä rakennusmateriaalien valmistamisen ja kuljettamisen ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, joten niihin tulee kiinnittää huomiota. Tärkeää on myös logistiikan tehokas järjestäminen sekä rakennuspaikan järkevä valinta.
Käytämme uudisrakennushankkeiden ja suurten peruskorjaushankkeiden arvioinnissa rakennusten BREEAM-ympäristöluokitusjärjestelmää (Building Research Establishment Environmental Assessment Methodology). Järjestelmä auttaa rakentamaan mahdollisimman ympäristöystävällisen rakennuksen.
Rakennuttaminen määrää ympäristöä säästävän toiminnan suuntaviivat.
Energiatehokkuus ja yhteistyö
Hallinnoimme noin 1,3 miljoonan bruttoneliömetrin kiinteistöomaisuutta. Kiinteistöomaisuutemme suuruuden vuoksi ympäristövastuullisuudessamme painottuvat energiankulutuksen ympäristövaikutukset.
Rakennustemme energiatehokkuuden ohella kiinnitämme yhä enemmän huomiota rakennuksissamme kulutettavan energian alkuperään. Suhteessa energiaan olemme osa yhteiskuntaa ja suurempaa järjestelmää ja sen vuoksi katsomme asiaa kokonaisvaltaisesti. Kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut löytyvät vain eri toimijoiden välisessä yhteistyössä.
Energiankulutus ja päästöt
Lappeenrannan, Kuopion, Jyväskylän sekä Tampereella Kaupin ja Hervannan kampuksilla sijaitsevat aurinkosähköjärjestelmät tuottivat vuoden 2018 aikana yhteensä 236 MWh aurinkosähköä. Tämä on vain 0,17 prosenttia kaikesta kampuksillamme kulutetusta sähköenergiasta, mutta uusien järjestelmien ansiosta aurinkosähkön merkitys kasvaa toimintamme ympäristövaikutusten vähentämisessä.
Laskemme hiilidioksidipäästömme kulutetun ostoenergian ja ominaispäästökertoimien perusteella. Sähkön osalta käytämme hankintakanavan mukaista, esimerkiksi vihreän sähkön ostamisen huomioivaa päästökerrointa. Koska toimimme laajasti eri puolilla Suomea, käytämme lämmölle paikallista kerrointa, joka ottaa huomioon paikallisen tavan tuottaa lämpöä.
SYK:n hallinnoimien kiinteistöjen keskimääräinen sähkönkulutus vuonna 2018 oli 109,2 kWh, sääkorjattu lämmönkulutus noin 144,7 kWh ja vedenkulutus 273,4 litraa bruttoneliömetriä kohden. Vuonna 2018 rakennuksissamme käytetyn energian tuottamisessa syntyi 51 663 tonnia hiilidioksidipäästöjä (2017: 54 700 tonnia).
Olemme mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa kaudella 2017-2025. Kunnianhimoinen tavoite 7,5 prosentin säästöistä lämpöenergian kulutuksessa vuoteen 2025 mennessä on pilkottu kampus- ja rakennuskohtaisiksi PTS-sidonnaisiksi eli pitkän tähtäimen suunnitelmiin sidotuiksi tavoitteiksi. Tämä auttaa meitä tunnistamaan ja keskittymään kohteisiin, joissa on säästöpotentiaalia. Emme näe järkeväksi toteuttaa säästöjä niin sanotulla juustohöylämallilla.
Olemme TETS-kaudella 2017-2025 tavoittelemassa 7,5 prosentin säästöjä energiankulutuksessa.
Kokonaisvaltainen energianhallinta
Olemme kehittäneet energianhallinnan toimintamallin, jota hyödynnämme kaikilla kampuksillamme.
Mallin toteuttamisesta kampuksilla huolehtivat kampusmanagerit ja energiankäytön optimointiin keskittyneet energiamanagerit. Yhteistyössä he vastaavat kampuksensa ylläpidosta, seuraavat kampuksen energiankulutusta ja tunnistavat toimenpiteitä, joilla energiankulutusta voidaan optimoida.
Tekemällä säännöllistä yhteistyötä yliopistojen tilapalveluiden kanssa varmistamme, että energiaoptimoinnin toimenpiteissä huomioidaan kummankin osapuolen tarpeet ja vastuut. SYK:n johtoryhmä seuraa energiamanagereiden raportteja, ja niitä hyödynnetään korjauspäätösten tekemisessä. Seuraamme tarkasti myös toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Päätämme rakennuksen energiaoptimointia nopeasti edistävistä toimenpiteistä, kuten laitteiden säätöarvojen ja käyttöaikojen muutoksista, kampusten nykytilan arvioinnin ja energiakulutusmittausten perusteella.
Suuria investointeja vaativat hankkeet kirjataan vuosikorjausjärjestelmään. Talotekniikkaa uusittaessa energiamanagerit arvioivat, millainen laitteisto on energiankäytön sekä laitteelle asetettujen muiden vaatimusten näkökulmasta paras ratkaisu.
Kestävän kehityksen mittarit
| Vuosi 2018 | Vuosi 2017 | Vuosi 2016 | Yksikkö | |
|---|---|---|---|---|
| Päästöt | ||||
| CO₂ | 51 663 | 55 001 | 57 050 | tonnia CO₂ |
| CO₂ | 42,0 | 43,1 | 45,9 | kg CO₂/brm² |
| Kulutettu ostoenergia | ||||
| Lämpö, mitattu | 173 146 | 170 217 | 169 353 | MWh |
| Lämpö, sääkorjattu | 144,7 | 147,9 | 141,2 | kWh/brm² |
| Sähkö | 138 520 | 131 089 | 129 835 | MWh |
| Sähkö | 109,2 | 106,3 | 102,9 | kWh/brm² |
| Tuotettu energia | ||||
| Kampuksillamme tuotettu aurinkosähköenergia | 235,5 | 238 | 210 | MWh |
| Veden kulutus | ||||
| Kokonaismäärä | 330 935 | 332 585 | 348 541 | m³ |
| Pinta-alaa kohden | 273,4 | 263,4 | 276,1 | litraa/brm² |
| Rakennusten ympäristövaikutusten mittaaminen / arviointi | ||||
| BREEAM-sertifioitujen rakennusten lukumäärä, kumuloitunut yhteensä | 4 | 3 | 2 | kpl |
| BREEAM-sertifioitujen suunnitelmien lukumäärä, kumuloitunut yhteensä | 9 | 7 | 5 | kpl |
| BREEAM-rekisteröityjen hankkeiden lukumäärä, kumuloitunut yhteensä | 14 | 11 | 9 | kpl |
| Ympäristösertifioitujen BREEAM kiinteistöjen osuus uudisrakennuksista | 100 | 100 | 100 | % |
| TETS energiatehokkuussopimuksen noudattaminen | 100 | 100 | 100 | % |
| Jäte | ||||
| Jätteen kokonaismäärä | 3773,0 | 3945,8 | 4211,2 | tonnia |
| Jätteiden kierrätysaste | 50,7 | 53,4 | 51,8 | % |
Vuosivertailu 2014–2018
| Vuosi | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | yksikkö | Muutos 2014–2018 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lämpöenergia, sääkorjattu | 144,7 | 147,9 | 141,2 | 145,9 | 146,5 | kWh/brm² | -1,2 % |
| Sähköenergia | 109,2 | 106,3 | 102,9 | 99,8 | 105,0 | kWh/brm² | +4,0 % |
| Ostoenergian CO2-päästöt (L+S) | 42 | 43,1 | 45,9 | 43,0 | 45,9 | kgCO₂ /brm² | -8,5 % |
| Veden kulutus | 273,4 | 263,4 | 276,1 | 292,1 | 295,0 | dm³/brm² | -7,3% |