Ekologinen vastuu

Ekologisessa vastuussamme korostuvat rakennuttaminen, energiatehokkuus, yhteistyö sekä päästöjen vähentäminen.

Rakennuttaminen

Rakennuttaminen on oleellinen osa kiinteistönomistajan ympäristövastuuta. Rakennutettaessa tehdään kauaskantoisia päätöksiä ja määrätään suuntaviivat ympäristöä säästävälle toiminnalle. Investointipäätös on myös se rakennuksen elinkaaren vaihe, jossa on mahdollista ottaa harppauksia eteenpäin.

Nykyaikaisten energiatehokkaiden rakennusten koko elinkaaren ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa rakentamisen aikaisilla ympäristövaikutuksilla on aiempaa suurempi painoarvo. Rakentamisessa kulutettu energia sekä rakennusmateriaalien valmistamisen ja kuljettamisen ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, joten niihin tulee kiinnittää huomiota. Tärkeää on myös logistiikan tehokas järjestäminen sekä rakennuspaikan järkevä valinta.

Käytämme uudisrakennushankkeiden ja suurten peruskorjaushankkeiden arvioinnissa rakennusten BREEAM-ympäristöluokitusjärjestelmää (Building Research Establishment Environmental Assessment Methodology). Järjestelmä auttaa rakentamaan mahdollisimman ympäristöystävällisen rakennuksen.

Rakennuttaminen määrää ympäristöä säästävän toiminnan suuntaviivat.

Energiatehokkuus ja yhteistyö

Hallinnoimme noin 1,3 miljoonan bruttoneliömetrin kiinteistöomaisuutta. Kiinteistöomaisuutemme suuruuden vuoksi ympäristövastuullisuudessamme painottuvat energiankulutuksen ympäristövaikutukset.

Rakennustemme energiatehokkuuden ohella kiinnitämme yhä enemmän huomiota rakennuksissamme kulutettavan energian alkuperään. Suhteessa energiaan olemme osa yhteiskuntaa ja suurempaa järjestelmää ja sen vuoksi katsomme asiaa kokonaisvaltaisesti. Kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut löytyvät vain eri toimijoiden välisessä yhteistyössä.

Energiankulutus ja päästöt

Lappeenrannan, Kuopion, Jyväskylän sekä Tampereella Kaupin ja Hervannan kampuksilla sijaitsevat aurinkosähköjärjestelmät tuottivat vuoden 2018 aikana yhteensä 236 MWh aurinkosähköä. Tämä on vain 0,17 prosenttia kaikesta kampuksillamme kulutetusta sähköenergiasta, mutta uusien järjestelmien ansiosta aurinkosähkön merkitys kasvaa toimintamme ympäristövaikutusten vähentämisessä.

Laskemme hiilidioksidipäästömme kulutetun ostoenergian ja ominaispäästökertoimien perusteella. Sähkön osalta käytämme hankintakanavan mukaista, esimerkiksi vihreän sähkön ostamisen huomioivaa päästökerrointa. Koska toimimme laajasti eri puolilla Suomea, käytämme lämmölle paikallista kerrointa, joka ottaa huomioon paikallisen tavan tuottaa lämpöä.

SYK:n hallinnoimien kiinteistöjen keskimääräinen sähkönkulutus vuonna 2018 oli 109,2 kWh, sääkorjattu lämmönkulutus noin 144,7 kWh ja vedenkulutus 273,4 litraa bruttoneliömetriä kohden. Vuonna 2018 rakennuksissamme käytetyn energian tuottamisessa syntyi 51 663 tonnia hiilidioksidipäästöjä (2017: 54 700 tonnia).

Olemme mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa kaudella 2017-2025. Kunnianhimoinen tavoite 7,5 prosentin säästöistä lämpöenergian kulutuksessa vuoteen 2025 mennessä on pilkottu kampus- ja rakennuskohtaisiksi PTS-sidonnaisiksi eli pitkän tähtäimen suunnitelmiin sidotuiksi tavoitteiksi. Tämä auttaa meitä tunnistamaan ja keskittymään kohteisiin, joissa on säästöpotentiaalia. Emme näe järkeväksi toteuttaa säästöjä niin sanotulla juustohöylämallilla.

Olemme TETS-kaudella 2017-2025 tavoittelemassa 7,5 prosentin säästöjä energiankulutuksessa.

Kokonaisvaltainen energianhallinta

Olemme kehittäneet energianhallinnan toimintamallin, jota hyödynnämme kaikilla kampuksillamme.

Mallin toteuttamisesta kampuksilla huolehtivat kampusmanagerit ja energiankäytön optimointiin keskittyneet energiamanagerit. Yhteistyössä he vastaavat kampuksensa ylläpidosta, seuraavat kampuksen energiankulutusta ja tunnistavat toimenpiteitä, joilla energiankulutusta voidaan optimoida.

Tekemällä säännöllistä yhteistyötä yliopistojen tilapalveluiden kanssa varmistamme, että energiaoptimoinnin toimenpiteissä huomioidaan kummankin osapuolen tarpeet ja vastuut. SYK:n johtoryhmä seuraa energiamanagereiden raportteja, ja niitä hyödynnetään korjauspäätösten tekemisessä. Seuraamme tarkasti myös toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Päätämme rakennuksen energiaoptimointia nopeasti edistävistä toimenpiteistä, kuten laitteiden säätöarvojen ja käyttöaikojen muutoksista, kampusten nykytilan arvioinnin ja energiakulutusmittausten perusteella.

Suuria investointeja vaativat hankkeet kirjataan vuosikorjausjärjestelmään. Talotekniikkaa uusittaessa energiamanagerit arvioivat, millainen laitteisto on energiankäytön sekä laitteelle asetettujen muiden vaatimusten näkökulmasta paras ratkaisu.

Kestävän kehityksen mittarit

 Vuosi 2018Vuosi 2017Vuosi 2016Yksikkö
Päästöt
CO₂51 66355 00157 050tonnia CO₂
CO₂42,043,145,9kg CO₂/brm²
Kulutettu ostoenergia
Lämpö, mitattu173 146170 217169 353MWh
Lämpö, sääkorjattu144,7147,9141,2kWh/brm²
Sähkö138 520131 089129 835MWh
Sähkö109,2106,3102,9kWh/brm²
Tuotettu energia
Kampuksillamme tuotettu aurinkosähköenergia235,5238210MWh
Veden kulutus
Kokonaismäärä330 935332 585348 541
Pinta-alaa kohden273,4263,4276,1litraa/brm²
Rakennusten ympäristövaikutusten mittaaminen / arviointi
BREEAM-sertifioitujen rakennusten lukumäärä, kumuloitunut yhteensä432kpl
BREEAM-sertifioitujen suunnitelmien lukumäärä, kumuloitunut yhteensä975kpl
BREEAM-rekisteröityjen hankkeiden lukumäärä, kumuloitunut yhteensä14119kpl
Ympäristösertifioitujen BREEAM kiinteistöjen osuus uudisrakennuksista100100100%
TETS energiatehokkuussopimuksen noudattaminen100100100%
Jäte
Jätteen kokonaismäärä3773,03945,84211,2tonnia
Jätteiden kierrätysaste50,753,451,8%

Vuosivertailu 2014–2018

Vuosi20182017201620152014yksikköMuutos 2014–2018
Lämpöenergia, sääkorjattu144,7147,9141,2145,9146,5kWh/brm²-1,2 %
Sähköenergia109,2106,3102,999,8105,0kWh/brm²+4,0 %
Ostoenergian CO2-päästöt (L+S)4243,145,943,045,9kgCO₂ /brm²-8,5 %
Veden kulutus273,4263,4276,1292,1295,0dm³/brm²-7,3%