Yhteiskehittämisellä visio tulee todeksi

Arkkitehti Arto Sipisen suunnitteleman ja vuosina 1991–2004 valmistuneen Jyväskylän Yliopiston Ylistönrinteen kampuksen rakennukset ovat tulleet peruskorjausta vaativaan ikään. Yhteiskehittämällä toteutetulla hankesuunnittelulla parannetaan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kampuksen perusajatusta HUB of Scientific Excellence -vision mukaisesti.

Valtava mahdollisuus

Prosessin ohjaavana periaatteena on ollut tilojen toiminnallisuus – olipa kyse ihmisten tai tavaroiden virroista kampusalueella tai laajemmin eri laitoksien synergia- ja yhteistyömahdollisuuksista. Kun kokonaisuutta tarkastellaan yhteiskehittäen, voidaan nähdä yhteneväisyyksiä ja päällekkäisyyksiä eri laitosten kesken.

– Yhteiskehittäminen on iso muutos aiempaan, ja sen ansiosta laajatkin muutokset kampuksella ovat mahdollisia. Kampusta voidaan katsoa yhdessä kokonaisuutena ja löytää parempaa toiminnallisuutta yli laitosrajojen, summaa dekaani Mikko Mönkkönen matemaattis-luonnontieteellisesta tiedekunnasta.

CO-SYK- toimintamalli ohjaa tekemistä

Ylistönrinteen tilojen ja toiminnan kehittämiseen sovellettiin yhteiskehittämisen CO-SYK-toimintamallia. Yhteissuunnittelulla kerättiin käyttäjätietoa sekä tilojen että toiminnan yhteensovittamiseksi. Pandemian vuoksi kevään 2020 aikana yhteiskehittämisen painopiste siirtyi asiantuntijaryhmien ja tilatiimin toiminnan yhdistämiseen.

Yhteiskehittämisessä käytettiin digitaalisia yhteistyöalustoja, jotka mahdollistivat kaikille avoimet seminaarit, henkilöstön ja opiskelijoiden käyttäjäprofiilikyselyt, digitaaliset tutustumiskierrokset muille kampuksille, pop-up-työpajat ja käyttäjäryhmätapaamiset. Prosessin pohjalta on laadittu toimintasuunnitelma hankesuunnitteluvaiheen yhteiskehittämiselle.

Toiminnallisuus on kaiken A ja O

Vuonna 2020 yhteiskehitettiin hankesuunnitelma, joka kirkasti visiovaiheen ajatuksia. Yksi keskeinen tavoite oli huomioida matematiikan ja tilastotieteen laitoksen muuttaminen Ylistönrinteen Mattilanniemen kampukselta.

Kehittämisen myötä syntyi kampuskokonaisuutta yhdistävä palvelukatu, joka tuo mukanaan oppimisympäristöjä sekä yhteisen kohtaamisen tiloja niin opetus- ja työskentelykäyttöön kuin vapaamuotoiselle sosiaalisille kohtaamisille. Samalla syntyi myös uusi synerginen laboratoriokonsepti, jonka ansiosta voidaan säästää laboratorio-infran rakennuskustannuksia ja lisätä tilojen ja laitteiden tehokasta käyttöä.

– Toiminnallisuus on Ylistönrinteen peruskorjausta ohjaava peruste. Ei yliremontoida tiloja, joilla on vielä käyttöikää jäljellä, vaan huolehditaan siitä, että tilat vastaavat käyttäjien asettamia vaatimuksia, summaa Mönkkönen hankesuunnittelun edistämistä.