Toimimme ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Tavoitteenamme on, että kampuksemme ovat Euroopan vastuullisimmat vuoteen 2030 mennessä. Osana tuota tavoitetta oma toimintamme on oltava hiilineutraalia vuonna 2030. Kuljemme kohti tätä tavoitetta kolmiportaista menetelmää toistamalla: 1) määritämme päästömme, 2) vähennämme päästöjä mahdollisimman paljon ja 3) kompensoimme vielä jäljellä olevat päästöt.

Yhtiön jalanjälki lasketaan kalenterivuosittain ja ensimmäisen kerran se tehtiin vuodelle 2013. Vuosien 2013–2017 hiilijalanjäljessä keskityimme energiankulutuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeen. Hiilineutraaliuden tullessa keskusteluun totesimme tarpeen ottaa laskentaan entistä enemmän tekijöitä. Vuodelle 2018 valmistuikin ensimmäinen laskenta, jossa oli mukana muun muassa rakentamisen, veden kulutuksen, matkustamisemme ja kylmäaineiden ilmastovaikutukset.

Hiilijalanjälkemme koostuu lämmityksestä, uudis- ja peruskorjauksesta, jätteistä, ylläpitokorjauksista, sähköstä, kylmäaineista, vedestä sekä omien työntekijöidemme matkustamisesta ja toimistohankinnoista. Vuoden 2020 hiilijalanjälkemme oli 35529 tonnia CO2e eli 27,9 kg CO2e/brm2. Vuonna 2019 hiilijalanjälkemme oli 39 780 tonnia CO2e, joten pudotusta oli 11 %. Seitsemässä vuodessa olemme pienentäneet hiilijalanjälkeämme 47 %.

Hiilijalanjäljen pienentämiseksi olemme toimineet pisimpään energiatehokkuuden kautta. Olimme palkitusti mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa jo edellisellä kaudella 2010–2016, ja olemme mukana myös kaudella 2017–2025. Kunnianhimoinen tavoitteemme on 7,5 prosentin säästö lämpöenergian kulutuksessa vuoteen 2025. Lämpöenergian kulutuksessa säästäminen onkin tärkeää, sillä siitä muodostuu noin 70 % toimintamme päästöistä. Energiatehokkuuden lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota energian alkuperään niin yhdessä energiayhtiöiden kuin omatoimisesti kampuksilla uusiutuvaa energiaa tuottaen sekä mahdollisuuksia kartoittaen. Vuonna 2020 suuri osa rakennuksistamme liittyi sähkön kulutusjoustomarkkinaan mahdollistaakseen aiempaa uusiutuvamman sähköntuotannon kantaverkkoon.

Vuonna 2020 otimme suuren harppauksen eteenpäin toteuttamalla koko yhtiön hiilijalanjäljen suuruisen päästökompensoinnin. Kampuksemme ovat siis jo hiilineutraaleja. Jatkamme työtä päästöjen vähentämiseksi, jotta vuoteen 2030 mennessä meidän ei enää tarvitse edes kompensoida. Vuoden 2020 kompensointimme kohdistui neljään hankkeeseen, joita toteutetaan Ugandassa, Panamassa, Kambodzassa ja Suomessa. Osallistumisemme ilmakehästä hiiltä vähentävä vaikutus on lähes 40 000 ekvivalenttia hiilidioksiditonnia. Hankkeissa muun muassa metsitetään luonnon monimuotoisuus huomioiden, hankitaan energiatehokkaita keittimiä vähentämään puun polttoa, luodaan työpaikkoja luomukaakaoviljelmille, lisätään puhtaan juomaveden saantia mikrobiologisilla vedenpuhdistussuodattamilla sekä poistetaan ilmakehän hiilidioksidia biohiileen.

Ympäristösertifioinnit auttavat toimintamme ekologisuudessa

Rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito ovat iso osa toimintaamme. Ymmärtämällä niiden ympäristövaikutuksia teemme tulevaisuudessa parempia kestävää kehitystä tukevia valintoja.

Rakennuttaminen on oleellinen osa kiinteistönomistajan ympäristövastuuta. Rakennutettaessa tehdään kauaskantoisia päätöksiä ja määrätään suuntaviivat ympäristöä säästävälle toiminnalle. Investointipäätös on myös rakennuksen elinkaaren vaihe, jossa on mahdollista ottaa harppauksia eteenpäin. Nykyaikaisten energiatehokkaiden rakennusten koko elinkaaren ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa rakentamisen aikaisilla ympäristövaikutuksilla on aiempaa suurempi painoarvo. Rakentamisessa kulutettu energia sekä rakennusmateriaalien valmistamisen ja kuljettamisen ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, joten niihin tulee kiinnittää huomiota. Tärkeää on myös logistiikan tehokas järjestäminen sekä rakennuspaikan järkevä valinta.

Käytämme uudisrakennushankkeiden ja suurten peruskorjaushankkeiden arvioinnissa rakennusten BREEAM-ympäristöluokitusjärjestelmää (Building Research Establishment Environmental Assessment Methodology), joka auttaa rakentamaan mahdollisimman ympäristöystävällisen rakennuksen. Åbo Akademin ja Turun yliopiston käyttöön vuonna 2021 valmistuva Aurum on historiamme mittavin hanke. Aurum sai marraskuussa 2020 suunnitelmilleen harvinaisen korkeat pisteet 77,7 %. Vain kaksi rakennusta, Helsinki-Vantaan T2:n laajennus sekä Lidlin logistiikkakeskus Järvenpäässä, ovat saaneet Suomessa Aurumia korkeammat pisteet. Hanke on myös osittain rahoitettu Suomen ensimmäisellä kiinteistöalan vihreällä joukkovelkakirjalainalla eli Green Bondilla.

Vuonna 2020 saimme ensimmäiset olemassa olevien rakennusten BREEAM In-Use -ympäristösertifikaatit. Ensimmäisenä vuorossa olivat kymmenen tamperelaista rakennusta, jotka saavuttivat Building Management -osiossa arvosanat 46–64,8 % Asset -osiossa arvosanat 55,8–77,6 %. Kaupin kampuksen Arvo2-rakennuksen Asset -osiossa saavuttama 77,6 % on selvästi paras suomalaisen rakennuksen saavuttama tulos. Tulevina vuosina jatkamme olemassa olevien rakennusten sertifiointia noin 10 rakennuksen vuosivauhdilla.

Luonnon monimuotoisuuden tukeminen ansaitsee huomiota

Luonnon monimuotoisuuden ehtyminen on ilmastonmuutoksen veroinen ekologinen haaste. Teimme kesällä 2020 luontoarviot kaikille suurille kiinteistöillemme, yhteensä 270 hehtaarin verran. Arvioiden tarkoituksena on luoda mahdollisuudet aiempaa kattavampaan luontoarvojen huomioimiseen kampuksiin liittyvässä toiminnassa niin kampuskehityksessä, rakentamisessa, ylläpidossa kuin kampusten päivittäisessä käytössäkin. Erityispiirteenä on luontoarvojen tunnistaminen ja kehittäminen juuri rakennetussa ympäristössä. Työssä selvitettiin kampusten olemassa olevat luontoarvot ja annetaan ohjeistusta alueiden hoitoon ja kehittämiseen jatkossa. Näemme tämän myös mahdollisuutena parantaa kampusten viihtyisyyttä luontoarvojen avulla.

Vuoden 2020 aikana ehdittiin luonnon monimuotoisuuden tukemisessa jo käytännön tasollekin, sillä yksipuoleista nurmikkoa korvaavia monimuotoisia niittyjä perustettiin Joensuuhun yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Joensuun kaupungin ja opiskelija-asuntoja vuokraavan Joensuun Ellin kanssa.

Energiatehokkuutta myös poikkeusoloissa

Hallinnoimme noin 1,3 miljoonan bruttoneliömetrin kiinteistöomaisuutta. Kiinteistöomaisuutemme on suuri ja sen vuoksi energiankulutuksen ympäristövaikutukset ovat olennainen osa ekologista vastuullisuuttamme. Kiinteistönomistajan roolissa meidän on tärkeää kiinnittää huomiota energiatehokkuuteen sekä käyttämämme energian alkuperään.

Vuosi 2020 oli koronapandemian vuoksi hyvin poikkeuksellinen myös energiatehokkuuden näkökulmasta. Rakennusten pandemiatilanteen mukaan muuttuviin käyttömääriin oli pystyttävä reagoimaan maaliskuun puolivälistä alkaen, jottei energiaa tuhlattaisi. Lämpöenergian kulutusta pyrittiin optimoimaan selvittämällä käyttäjien kanssa, mitkä rakennukset ovat jääneet pääosin tyhjilleen ja missä rakennuksissa toiminta on ainakin osittain jatkunut. Tyhjilleen jääneiden rakennuksien sisälämpötilaa pudotettiin ja ilmanvaihdon määrää vähennettiin täystehoilta osatehoille. Rakennusten, joissa toiminta jatkui, ilmanvaihtoon tai lämmitykseen ei tehty muutoksia.

SYKin omistamien kiinteistöjen keskimääräinen sähkönkulutus vuonna 2020 oli 102,1 kWh ja laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 9 %. Sääkorjattu lämmönkulutus oli 147,8 kWh, jossa on pudotusta 14 % vuoteen 2019 verrattuna. Vedenkulutus oli 190,3 litraa bruttoneliömetriä kohden, joka tarkoittaa 31 % pudotusta edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikissa kulutuslajeissa oli siis pudotusta koronan ja poikkeustilanteessa tehtyjen säätöjen ansiosta.

Lappeenrannan, Kuopion, Jyväskylän sekä Tampereella Kaupin ja Hervannan kampuksilla sijaitsevat aurinkosähköjärjestelmät tuottivat vuoden 2020 aikana yhteensä 417 MWh aurinkosähköä. Tämä on 0,33 % kaikesta kampuksillamme kulutetusta sähköenergiasta.

Energian kulutusjoustoon liittyen teimme vuoden aikana työtä niin sähköön kuin kaukolämpöönkin liittyen mahdollistaaksemme yhä ympäristöystävällisempien tuotantomuotojen käyttöönoton. Jyväs-kylän Seminaarinmäellä kaukolämmön kulutusjoustoa pilotoidessamme opimme, että kyseiset rakennukset pystyivät energiayhtiöltä tulleesta pyynnöstä joustamaan hetkellisesti noin 1/3 lämmitystehostaan ilman olosuhteiden merkittävää muutosta. Liitimme sähkön kulutusjoustomarkkinaan satoja rakennustemme sähköä kuluttavia laitteita, jotka voivat nyt tarvittaessa joustaa kulutuksessaan kantaverkon tarpeen mukaan.

Kampuksilla tuotetun jätteen määrä laski 34 % vuoteen 2019 verrattuna. Seka- ja energiajätteen määrä laski 36 % ja kierrätettävien jätteiden määrä 32 %. Tuotetun jätteen määrä on ollut jo aiemmin laskussa, ja koronapandemia vauhditti tätä kehitystä. Vuonna 2020 aloitettiin useammalla kampuksella kuluttajamuovipakkausten keräys ja niitä saatiin kierrätykseen 10 tonnia.

Kestävän kehityksen mittarit

Jätteet ja kierrätys 2016–2020

Jätteenkäsittelyn kustannuksista