Taloudellinen vastuu

Tehtävämme on taata asiakkaillemme tarkoituksenmukaiset ja toimivat tilat tehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Taloudellisen vastuun pääperiaatteita ovat sekä pitkän aikavälin rahoituspolitiikka että vastuullisuus rahoittajia ja omistajia kohtaan. Ne ovat edellytykset, joiden ansiosta meidän on mahdollista onnistua päätehtävässämme.

Palveluiden ja materiaalien hankinnat, henkilöstökulut, maksetut tulo- ja kiinteistöverot, osingot ja investoinnit muodostavat SYKin suorat taloudelliset vaikutukset. Seuraamme säännöllisesti talouden sekä toiminnan tunnuslukuja, kuten myös esimerkiksi hanketilanteita ja energiankulutusta.

Takaamme toiminnallemme kestävän pohjan ja minimoimme toimintaan kohdistuvia riskejä sitoutumalla sovittuihin hankeohjelmiin, kestävän kehityksen periaatteisiin ja hoitamalla vastuumme ajallaan. Mittavienkin investointihankkeiden toteutus mahdollistetaan pyrkimällä taloudellisesti edulliseen ja riskeiltään hallittavaan rahoituspohjaan.

SYKin työllistävä vaikutus vuonna 2020 oli noin 2 040 henkilötyövuotta. Yrityksellemme työskenteli keskimäärin 32 työntekijää. Investointien ja hankintojen kautta syntyvä työllistävä vaikutus on siis merkittävä. Luvut perustuvat yhtiön tuloslaskelman ylläpito- ja investointikuluihin, ja ne on muutettu työllistävyydeksi KTI:n ylläpitokustannusvertailun ja investointien osalta Rakennusteollisuus RT:n tilastojen avulla.

Olemme kaikilla toimintapaikkakunnilla yksi suurimmista kiinteistöveron maksajista ja Pirkanmaan talousalueella yksi suurimmista yhteisöveron maksajista. Vuonna 2020 SYK maksoi veroja yhteensä 27,4 miljoonaa euroa, josta kiinteistöverojen osuus oli  45 prosenttia. Kiinteistöveroja maksettiin 16 kuntaan kaikkiaan 12,4 miljoonaa euroa.

Vuoden 2020 aikana saimme valtion avustuksia 0,2 milj. euroa, joista suurin osa myönnettiin uusiutuvan energiakäytön investointeihin. Avustuksista osa saatiin myös muihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Verot

SYK Oy toimii Suomessa ja maksaa kaikki veronsa Suomeen. Verojalanjäljessämme on kuvattu olennaiset SYKin konsernin maksamat välilliset ja välittömät verot sekä työntekijöiden palkoista pidätetyt ennakonpidätykset.

Maksamiemme verojen määrä vuonna 2020 oli kiinteistövero 12,4 milj. €, tulovero 7,2 milj. €, arvonlisävero 7,8 milj. € sekä ennakonpidätykset 0,8 milj. €. Kiinteistövero ja tulovero muodostavat selkeästi suurimmat verot. Kiinteistövero on meille huomattava menoerä myös kulurakenteessa ja se jakautuu laajasti ympäri Suomen. Katso: Kiinteistöverot paikkakunnittain -kuvio.

Yhtiöllämme ei ole erillistä verostrategiaa. Vastuu veroasioista on talousyksiköllä. Teemme aktiivista työtä liittyen harmaan talouden, talousrikollisuuden ja veronkierron torjuntaan. Samaa vastuullisuutta odotamme myös kumppaniverkostolta.

Verojalanjälki muodostuu kolmesta pääalueesta:

• Välittömät verot (esim. tulovero, erilaiset työnantajamaksut, varainsiirtoverot, kiinteistöverot jne.).
• Välilliset verot (verot, jotka yhtiö maksaa osana palvelun/tuotteen hintaa, mutta jonka myyjä tilittää, esim. vakuutusmaksuvero jne.).
• Tilitetyt verot (esim. ennakonpidätykset, lähdeverot, arvonlisäverot).

SYK konsernin maksamat välittömät ja tilitetyt verot

	Vuosi 2020	Vuosi 2019	Vuosi 2018	Unit
Alv	7,8	4,4	5,4	milj. euroa
Kiinteistövero	12,4	12,4	12,1	milj. euroa
Tuloverot	7,2	5,8	6,1	milj. euroa
Yhteensä	27,4	22,7	23,6	milj. euroa
Ennakonpidätykset	0,8	0,8	0,8	milj. euroa

Kiinteistövarallisuus

Salkuttamalla eli luokittelemalla kiinteistöt strategiamme mukaisesti ja suuntaamalla investoinnit harkitusti turvaamme yhtiön vakavaraisuuden kehittymisen ja varmistamme kilpailukykyisen rahoituksen saamisen.

Kiinteistöstrategian ydin on yliopistojen ja korkeakoulujen toiminnassa ja omistajatahon tahtotilassa. Kiinteistövarallisuus keskittyy kampuksille ja olemme keskittyneet palvelemaan oppilaitosten kiinteistötarpeita. Luovumme tarpeen mukaan rakennuksista, jotka eivät tue näitä tilatarpeita.

Kiinteistövarallisuutemme hoitaminen vastuullisesti luo hyvinvointia koko Suomeen myös välillisesti. Panostamme muun muassa seuraavin panoksi kiinteistöjemme hyvinvointiin.

Kampusten kehittäminen

Kampusten kehittämisessä vastuullisuus tarkoittaa, että kampukset ovat resurssiviisaassa käytössä ja toimintoja kehitetään myös ekologisesti vastuullisesti. Alueellisessa kehityksessä oleellista on ymmärrys kampuksien merkityksestä osana kaupunkien infrastruktuuria. Kehitämme kampuksille uutta elämää etsimällä vuokralaisilta vapautuviin tiloihin sopivia toimintoja ja toimijoita.

Resurssien viisas käyttö, olemassa olevien tilojen saneeraus vastaamaan uusia vaatimuksia sekä uudisneliöiden maltillinen rakentaminen ovat osa vastuullista kampuskehitystämme. Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja siirtäminen uusille sukupolville on osa kampuskehityksen vastuullisuutta.

Tilatehokkuus

Olemme kehittäneet yhdessä oppilaitosten kanssa yhteis- ja monikäyttötiloja, joita ei ole tarkoitettu vain tietylle käyttäjäryhmälle tai tiettyyn toimintaan. Yliopistot ovat tutkineet ja selvittäneet aitoa tilankäytön tarvetta erilaisin analyyttisin menetelmin. Tehokas tilojen ja resurssien käyttö on erityisesti oppimisympäristöjen ja laboratorioiden tulevaisuutta.

Pyrimme edistämään eri toimijoiden synergiaa ja samalla maksimoimaan tilojen käyttöajan. Siirtyminen yksittäisistä työhuoneista ja vajaakäyttöisistä suurista neuvottelu- ja kokoustiloista monipuolisiin toimintalähtöisiin työympäristöihin mahdollistaa tilan mukautumisen työn ja sen asettamien tarpeiden mukaan. Tilojen käyttäjät pystyvät hyödyntämään avoimia ja suljettuja tiloja kulloisenkin käyttötarpeen mukaan. Tehokas suunnittelu vähentää tilojen hukkakäyttöä ja helpottaa peruskorjauksen tason optimointia.

Kestävän kehityksen mittarit

	2020	2019	2018	2017	2016	Unit
Liikevaihto	170,5	165,2	159,5	150,1	148,2	milj. €
Sijoitetun oman pääoman tuotto	3,3	3	3	2,6	2,8	%
Tasearvo	1 417,2	1 335,0	1 357,1	1 268,8	1 226,8	milj. €
Investointien arvo	94,5	114,9	95,4	116,3	95,8	milj. €
Verojalanjälki, kokonaisverot	27,4	22,7	23,6	20,9	22,3	milj. €

Liikevaihdon kehitys 2015–2020

Tuloksen kehitys 2015–2020