Turun yliopiston kampukset kehittyvät hiilineutraaleiksi

Turun yliopiston kestävän kehityksen tavoitteisiin lukeutuu hiilineutraali toiminta vuoteen 2025 mennessä. Yliopisto on ottanut askeleen lähemmäksi tavoitteen saavuttamista määrittämällä hiilijalanjälkensä. 

– Haluamme kantaa oman osamme yhteiskuntavastuusta ja torjua ilmastonmuutosta. Tavoite hiilineutraalista toiminnasta on yksi tavoistamme osoittaa se, kertoo vararehtori Kalle-Antti Suominen Turun yliopistosta.

Yliopistolle perustettiin vuonna 2018 kestävän kehityksen työryhmä. Vuonna 2019 sen alle perustettiin työryhmä, jonka tehtävä oli laskea yliopiston hiilijalanjälki. Alusta alkaen ryhmä on ollut hyvin laajapohjainen ja koostunut useista eri alojen asiantuntijoista. Yksi työryhmän jäsen on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) vastuullisuusasiantuntija Ari-Pekka Lassila.

Hiilijalanjälkeä muodostavat kiinteistöt, matkakulut ja materiaalihankinnat

Koska Turun yliopisto lähti tekemään kattavaa laskentaa ensimmäisenä korkeakouluna Suomessa, laskentatyölle piti määritellä raamit. SYK oli jo aiemmin laskenut oman hiilijalanjälkensä, mikä antoi suuntaviivaa myös tähän työhön.

Ensimmäisenä tarkasteltiin, mitä tekijöitä voitiin ottaa mukaan hiilijalanjäljen laskentaan. Jo alussa huomattiin, että oleellisen osan päästöistä muodostavat kiinteistöt, matkustus ja erilaiset tutkimukseen liittyvät laitteet, kemikaalit ja laboratoriotarvikkeet.

Toinen rajaus koski laskennan tarkkuutta: kuinka tarkkoja lähtötietoja laskentaan saadaan ja kuinka pieniä tekijöitä kannattaa ottaa mukaan.

– Mietimme pitkään minkälaisia eri laskentatapoja on yksittäisissä asioissa tarjolla. Tapoja oli monia, ja me päädyimme tarkastelemaan suuruusluokkia. Ei ole mitään järkeä mennä toisaalla yksityiskohtiin, jos joku toinen asia on suurpiirteisesti määritelty, toteaa Suominen.

SYKillä keskeinen rooli kiinteistöjen jalanjäljen laskennassa

– Työryhmän kannalta oli arvokasta, että Ari-Pekka oli mukana. Hän toi työryhmään asiantuntijuutta ja ammattitaitoa aiheesta. Lisäksi hänellä oli jo aiempaa kokemusta prosessin läpiviemisestä, kiittelee Suominen.

SYKin rooli korostui erityisesti kiinteistölaskennassa. Koska SYK oli jo laskenut omien kampuksien päästöt, ei niitä enää tässä työssä tarvinnut laskea. Lisäksi samaa laskentaa voitiin hyödyntää myös muihin kiinteistöihin, jotka eivät ole SYKin omistuksessa.

Työ jatkuu edelleen

Työryhmä jatkaa edelleen työtä hiilineutraalit kampukset -tavoitteen saavuttamiseksi. Ryhmässä tarkastellaan ja keskustellaan jatkossakin hiilijalanjäljen pienentämisestä ja mahdollisista kompensaatiokysymyksistä. Myös päästöjen laskenta tarkentuu ja laajentuu koko ajan. Havaintojen ja tuloksien avoin raportointi jatkuu vastaisuudessakin. Omista havainnoista ja tuloksista kerrotaan avoimesti, niin kuin tähänkin asti. Turun yliopiston esimerkki onkin innostanut myös muita korkeakouluja selvittämään ilmastovaikutuksiaan.

– Nyt, kun tiedämme oman hiilijalanjäljen, voimme suunnitella mitä meidän täytyy tehdä pienentääksemme sitä, summaa Suominen.