Tarkoituksenamme on mahdollistaa terveelliset, toimivat, turvalliset ja energiatehokkaat oppimis-, työ-, ja tutkimusympäristöt. Hankkeiden suunnittelun keskiössä on joko asiakkaiden tilanmuutos- tai uudisrakennustarpeet tai rakennusten kuntoon perustuvat peruskorjaustarpeet. Hankkeiden suunnittelussa huomioimme yhdessä käyttäjien kanssa nykyiset ja tulevat tavoitteet ja tilatarpeet sekä kehitämme oppimis-, työ- ja tutkimusympäristöjä. Vastuullisuus ja kestävyys ovat edellisvuosien tapaan kantava teemamme sekä rakentamisessa että ylläpidossa.
Rakennuttamisen ja ylläpidon tavoitteet ja teemat ovat pitkälti yhteisiä, joten saamme erinomaisia synergiaetuja yhdessä organisaatiossa toimimisesta. Tällä tavoin varmistamme myös parhaan mahdollisen tiedonkulun kyseisten osa-alueiden asiantuntijoidemme välillä.
Vuonna 2020 yhtiön investoinnit olivat yhteensä 115 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä oli investointihankkeita valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa 78 kpl (110 milj. euroa) ja investointivaiheessa 71 kpl (160 milj. euroa). Hankkeet sisältävät myös ylläpidon investointihankkeet.
Käytämme uudisrakennus- ja suurten peruskorjaushankkeiden arviointiin BREEAM-luokitusta. BREEAM eli Building Research Establishment Environmental Assessment Methodology on kokonaisvaltainen mittaristo, jolla seurataan kiinteistön ympäristövaikutuksia.
Mittariston pisteytykseen vaikuttavat arviointikriteerit ovat johtaminen, terveys ja hyvinvointi, energia, liikenne, vesi, materiaalit, jätteet, maankäyttö, saastumisen ehkäisy sekä innovaatiot. Viime vuonna käynnistimme myös olemassa olevien rakennustemme tarkastelun BREEAM In-Use-sertifikaatin mukaisesti. Vuoden 2020 aikana saimme ensimmäisen BREEAM Excellent kohteen, kun Turkuun rakennettavan Aurum-rakennuksen suunnittelu arvioitiin Excellentin arvoiseksi.
Viime vuonna käynnissä olleista hankkeista merkittävin oli Åbo Akademin ja Turun yliopiston Aurum. Historiamme mittavin hanke eteni suunnitelmansa mukaisesti hyvässä yhteistyössä yliopistojen ja urakoitsijan kanssa. Aurumissa keskeistä on energiatehokkuus ja valmius tuottaa uusiutuvaa energiaa, joita tukevat kiinteistön maalämpö ja lukuisat aurinkopaneelit. Vuoden 2020 aikana rakennus sai suunnittelustaan BREEAM Excellent arvosanan, mikä on ensimmäinen excellent SYKin historiassa. Kohde valmistuu vuonna 2021.
Yhteiskehittämistä on vuoden aikana tehty Jyväskylän yliopiston Ylistönrinteen kehityssuunnitelmien yhteydessä sekä Åbo Akademin Vaasan harjoittelukoulun lukion kehittämisessä.
SYKin ylläpitotoiminnan keskeisinä painopistealueina ovat energianhallinta, virtuaalivoimalaitoksen perustaminen, tarpeenmukaisen ylläpidon kehittäminen sekä elinkaaren aikaisen korjaustoiminnan kehittäminen. Ylläpidon palveluverkoston toiminnan arvioinnin tueksi otettiin käyttöön auditointityökalu vuonna 2020. Palvelusopimusten kilpailutuskierrosta on jatkettu suunnitelman mukaan ja kierros saadaan valmiiksi vuoden 2021 aikana. Kampusturvallisuushankkeesta on tullut osa ylläpidon toimintamallia. Turvallisuutta edistetään tiiviissä yhteistyössä yliopistojen kanssa.
Pitkän tähtäimen korjaussuunnittelun prosessissa on edetty kohti rullaavaa Capex-auditointimallia. Arviointiperiaatteet on luotu ja arviointikierroksilla on hyödynnetty synergiaetua Breeam in Use -arviointien kanssa.
Energiahallinnan toimintamallia on uudistettu ja uusi toimintamalli on otettu käyttöön 2020 aikana. Kestävän kehityksen hankkeena SYK on liittynyt kysyntäjoustomarkkinaan, joka mahdollistaa uusiutuvan energian laajamittaisemman hyödyntämisen valtakunnan sähköverkkoon. Kysyntäjoustohanke toteutettiin sovitussa laajuudessa.
Sähkönkulutusjoustotoiminnan hankkeessa edettiin suunnitelmista toteutukseen. Varsinainen sähkönkulutusjoustotekniikan liittäminen kiinteistöautomaatiojärjestelmiin saatiin valmiiksi niin ikään vuonna 2020. Osana hanketta LUT:n kampukselle lisättiin toimittajan aloitteesta akusto. Projektin aikatauluhaasteeksi muodostui kiinteistöautomaatiojärjestelmien väliset sovitustyöt. Tavoiteltu joustokapasiteetti saadaan käyttöön alkuvuodesta 2021.
Vuosi | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | Yksikkö | Muutos 2016–2020 |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Lämpöenergia, sääkorjattu | 147,8 | 154,9 | 144,7 | 147,9 | 141,2 | kWh/brm² | 6,2 % |
Sähköenergia | 102,1 | 116,6 | 109,2 | 106,3 | 102,9 | kWh/brm² | 16,8 % |
Ostoenergian CO2-päästöt (L+S) | 27,9 | 31,9 | 32,0 | 43,1 | 45,9 | kgCO₂ /brm² | -42,1 % |
Vedenkulutus | 190,3 | 263,9 | 273,4 | 263,4 | 276,1 | dm³/brm² | -9,7 % |
2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | Yksikkö | |
---|---|---|---|---|---|---|
Kierrätys yht. | 1118 | 1641 | 1913 | 2106 | 2183 | tonnia |
Biojäte | 412 | 715 | 837 | 881 | 887 | tonnia |
Kartonki | 33 | 48 | 47 | 41 | 40 | tonnia |
Keräyspaperi | 242 | 328 | 396 | 517 | 597 | tonnia |
Lasi | 55 | 85 | 92 | 102 | 102 | tonnia |
Metalli | 96 | 143 | 145 | 151 | 146 | tonnia |
Pahvi | 266 | 320 | 396 | 415 | 411 | tonnia |
Kuluttajamuovipakkaukset | 12 | 2 | - | - | - | tonnia |
Energiajae | 240 | 347 | 373 | 394 | 439 | tonnia |
Sekajäte | 923 | 1480 | 1487 | 1446 | 1589 | tonnia |
Yhteensä | 2279 | 3468 | 3773 | 3946 | 4211 | tonnia |
Kierrätettävien jätteiden osuus 50,7 % kaikista jätteistä. Kierrätettäviä jätteitä ovat biojäte, kartonki, keräyspaperi, lasi, metalli ja pahvi.
Oulun ammattikorkeakoulu muutti vuonna 2020 peruskorjattuihin tiloihin Linnanmaan kampukselle. Tilasuunnittelun keskiössä oli CO-SYK-yhteiskehittämisen malli.