Terveellisiä, toimivia, turvallisia ja energiatehokkaita oppimis- ja tutkimusympäristöjä

Hankkeiden suunnittelu perustuu joko asiakkaiden tilanmuutos- tai uudisrakennustarpeisiin tai rakennusten kuntoon perustuviin peruskorjaustarpeisiin. Hankkeiden suunnittelussa huomioimme yhdessä käyttäjien kanssa nykyiset ja tulevat tavoitteet ja tilatarpeet sekä kehitämme opetus-, työ- ja tutkimusympäristöjä.

Sekä rakentamisen että ylläpidon toiminnassamme vastuullisuus ja kestävyys ovat keskeisiä teemojamme, kuin myös viime vuonna. Käytämme uudisrakennus- ja suurten peruskorjaushankkeiden arviointiin BREEAM-luokitusta. BREEAM eli Building Research Establishment Environmental Assessment Methodology on kokonaisvaltainen mittaristo, jolla seurataan kiinteistön ympäristövaikutuksia. Pisteytykseen vaikuttavat arviointikriteerit ovat johtaminen, terveys ja hyvinvointi, energia, liikenne, vesi, materiaalit, jätteet, maankäyttö, saastumisen ehkäisy sekä innovaatiot. Viime vuonna käynnistimme myös olemassa olevien rakennustemme tarkastelun BREEAM In-Use-sertifikaatin mukaisesti.

 

Vuonna 2019 muotoilimme organisaatiorakennettamme kevyesti uudelleen, ja rakennuttaminen ja ylläpito muodostavat jälleen yhden kokonaisuuden. Rakennuttamisen ja ylläpidon tavoitteet ja teemat ovat pitkälti yhteisiä, joten saamme erinomaisia synergiaetuja. Tällä tavoin varmistamme myös parhaan mahdollisen tiedonkulun kyseisten osa-alueiden asiantuntijoidemme välillä.

Tilinpäätöshetkellä 2019–2020 meillä oli valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa 250 hanketta, joiden arvo oli yhteensä 362 miljoonaa euroa. Käynnissä olevien hankkeiden määrä oli 63 ja niiden arvo yhteensä 237 miljoonaa euroa. Hankkeet sisältävät myös ylläpidon investointihankkeet.

Rakennuttaminen

Merkittävimmät vuonna 2019 käynnissä olleet rakennushankkeet

Åbo Akademin ja Turun yliopiston Aurum
Oulun yliopiston ja Oamkin tilamuutokset
Turun yliopiston Arcanumin tilamuutokset
Jyväskylän yliopiston kirjasto

Vuonna 2019 yhtiön investoinnit olivat yhteensä 114 miljoonaa euroa. Vuoden aikana valmistuivat Rauman Tornirakennuksen peruskorjaus sekä Rovaniemen harjoittelukoulun laajennus. Vuotta siivittivät aiemmin aloitettujen hankkeiden edistäminen suunnitelmien mukaan.

Viime vuonna käynnissä olevista hankkeista merkittävin on myös koko historiamme mittavin hanke eli Åbo Akademin ja Turun yliopiston Aurum, joka eteni viime vuonna suunnitelmansa mukaisesti hyvässä yhteistyössä yliopistojen ja urakoitsijan kanssa. Viime vuonna valmistui Aurumin runkovaihe ja työmaalla aloitettiin sisävalmistustyöt. Aurumissa keskeistä on energiatehokkuus ja valmius tuottaa uusiutuvaa energiaa, joita tukevat Aurumin maalämpö ja lukuisat aurinkopaneelit. Aurum valmistuu vuonna 2021.

Muita käynnissä olevia hankkeitamme ovat muun muassa tilamuutokset Oulun yliopistolla ja ammattikorkeakoulussa, päiväkoti Raumalla sekä Turussa päärakennuksen peruskorjaus ja Medisiinan A-C peruskorjaus.

Vuoden merkittävimmät investointipäätökset olivat Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjaus ja Turun yliopiston Arcanumin tilamuutokset. Jyväskylän yliopiston vuonna 1974 valmistuneen kirjaston ensimmäinen peruskorjaus aloitettiin vuonna 2019, ja sen on määrä valmistua kesällä 2021. Tuleva kirjasto on joustava, monivyöhykkeinen rakennus, jossa on erilaisia tiloja erilaisille käyttäjäprofiileille. Uudelle rakennukselle haetaan BREAAM-luokitusta Excellent. Myös Turun yliopiston Arcanumin tilamuutosten ensimmäinen osa käynnistettiin viime vuonna. Tavoitteena on tuoda vaiheittain koko Turun yliopiston humanistinen tiedekunta saman katon alle, kun kemianlaitos siirtyy Aurumiin sen valmistuttua. Kokonaisuudessaan tilat ovat valmiina vuoden 2023 alussa.

Muita merkittäviä viime vuonna aloittamiamme hankkeita ovat esimerkiksi Normaalikoulun laajennus Tampereella, Oulun yliopiston ATK-kadun opetustilat ja uusi ravintola sekä ylläpitohankkeena Snellmania-rakennuksen vesikatto ja iv-saneeraus Kuopiossa.

Rakennusten valmistumisvuodet neliömetreittäin ja prosentteina

  • Ennen 1960: 15%
  • 1960–1975: 34%
  • 1976–1990: 25%
  • 1991–2000: 10%
  • 2000:n jälkeen: 16%

Ylläpito

Vuoden 2019 alussa käynnistimme tarpeenmukaisen ylläpidon hankkeemme. Nykyaikaistamme toimintaamme alan yleisistä käytännöistä, joissa ylläpitotoimintaa ohjaa useimmiten huoltokalenterit ja pitkälti keskiarvioihin perustuvat huoltovälit. Hankkeessamme yhdistämme nykyaikaisen taloautomaation ja analytiikan. Tavoitteenamme on tiedolla johtamisen malli, jolloin tiedämme aiempaa merkittävästi paremmin mitä tekniikassa ja olosuhteissa tapahtuu ja ohjaamme resurssit oikein.

Palveluntuottajamme ovat olleet mukana hankkeessa esimerkillisesti. Yhteistyössä heidän kanssaan hanke eteni viime vuoden lopulla pilottivaiheeseen. Tavoitteenamme on pilotoinnin kokemusten mukaisesti laatia vuonna 2020 toteutussuunnitelma, joka huomioi erilaiset kampukset ja niiden erilaiset tekniset tilanteet.

Viime vuonna käynnistimme myös osana älykästä energianhallintaamme sähkönkulutusjoustotoiminnan kehityshankkeen. Uusiutuvien sääriippuvaisten sähköntuotantomuotojen, kuten tuuli- ja aurinkosähkön, yleistyessä muuttuvat sääolosuhteet aiheuttavat taajuusheilahtelua sähkön kantaverkkoon. Hankkeemme tavoitteena on rakennustekniikkaa hyödyntämällä tasata taajuusheilahtelua, tietenkään kiinteistöjen olosuhteita vaarantamatta. Hienovaraiset ohjausten optimoinnit mahdollistavat uusiutuvien energianlähteiden käytön sähköntuotannossa ja pienentävät hiilijalanjälkeä valtakunnan verkostossa.

Sähkönkulutusjoustotoiminnan hankkeessa edettiin viime vuonna suunnitelmista kartoituskierroksiin, joista valtaosa myös valmistui viime vuoden aikana. Varsinainen tekniikan liittäminen on määrä saada valmiiksi vuonna 2020.

Rakennusten energian- ja vedenkulutukset sekä päästöt vuosilta 2015–2019

 

Vuosi20192018201720162015YksikköMuutos 2015–2019
Lämpöenergia, sääkorjattu154,9144,7147,9141,2145,9kWh/brm²6,2 %
Sähköenergia116,6109,2106,3102,999,8kWh/brm²16,8 %
Ostoenergian CO2-päästöt (L+S)ei vielä4243,145,943kgCO₂ /brm²-42,1 %
Vedenkulutus263,9273,4263,4276,1292,1dm³/brm²-9,7 %

Kierrätettävien jätteiden osuus 50,7 % kaikista jätteistä. Kierrätettäviä jätteitä ovat biojäte, kartonki, keräyspaperi, lasi, metalli ja pahvi.

Jätteet ja kierrätys vuosilta 2016–2019

 

 2019201820172016Yksikkö
Kierrätys yht.1641191321062183tonnia
Biojäte715837881887tonnia
Kartonki48474140tonnia
Keräyspaperi328396517597tonnia
Lasi8592102102tonnia
Metalli143145151146tonnia
Pahvi320396415411tonnia
Energiajae347373394439tonnia
Sekajäte1480148714461589tonnia
Yhteensä3468377339464211tonnia

Jätteet ja kierrätys vuonna 2019

  • 0
    %
    Kierrätys
  • 0
    %
    Energiajae
  • 0
    %
    Sekajäte
  • 0
    €/t
    Ominaisjäte­kustannus, kaikki
  • 0
    €/t
    Ominaisjäte­kustannus, sekajäte ja energiajae

Osuudet jätelajeittain

  • Biojäte: 20.6%
  • Kartonki: 1.4%
  • Keräyspaperi: 9.5%
  • Lasi: 2.5%
  • Metalli: 4.1%
  • Pahvi: 9.2%
  • Energiajae: 10.0%
  • Sekajäte: 42.7%

 

© Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 2020