Koko liiketoimintamme tapahtuu Suomessa. Toisaalta koko liiketoimintaympäristömme kansainvälistyy asiakaskunnan monipuolistuessa ja uusien asiakkaiden saapuessa kampuksille.
Vielä vuonna 2010 kaikki tilamme oli vuokrattu yliopistojen käyttöön. Nyt kun yliopistot ovat pystyneet tehostamaan tilankäyttöään ja tilaa on vapautunut heiltä, olemme pystyneet tuomaan näihin vapautuviin tiloihin uusia käyttäjiä. Vuonna 2019 muut asiakkaat tuottivat liikevaihdostamme 11 prosenttia.
Kampuksista on tullut monikäyttäjäympäristöjä, joissa toimii yrityksiä yliopistojen ja korkeakoulujen rinnalla. Kehitämme palveluja ja yritysyhteistyötä kampusten elävöittämiseksi ja niiden vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Muun muassa Tampereen Hervannan kampukselle on sijoittunut yksityinen päiväkoti sekä kaupungin Etelä-Hervannan koulun esikoulu- ja perusopetus. Puolestaan LUT-yliopistossa Lappeenrannassa Skinnarilan kampuksella sijaitsee yksityinen päiväkoti, alakoulu ja yläkoulu. Toisen asteen opetuksesta mainittakoon Tampereen keskustakampuksen lukio. Myös yhä useammassa kaupungissa ammattikorkeakoulujen sijoittuminen kampukselle on toteutunut, esimerkkinä Lappeenranta, Turku, Oulu ja Kuopio. Oulussa Linnanmaalla yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskampushankkeen myötä kampukselle sijoittuu 5 000 uutta ammattikorkeakouluopiskelijaa.
Tulevaisuudessa kampuksilla on yhä enemmän elämää ympäri vuoden ja vuorokauden.Teemme yhteistyötä kaupunkien päättäjien kanssa, jotta kaupunkeihin kaavoitettaisiin uudenlaisia alueita, joissa yhdistyvät eri koulutusasteet, asuminen ja palvelut.
Koska kampuksilla on tulevaisuudessa nykyistä enemmän erilaisia toimijoita omine tarpeineen, niillä tarvitaan myös lisää erilaisten tarpeiden mukaan joustavia tiloja ja palveluita. Panostamme muuntojoustavien tilojen suunnitteluun ja rakentamiseen.
”Ammattikorkeakoulujen ja muiden koulutuslaitosten kiinnostus yliopistokampuksia kohtaan kasvaa.”
Yhä useammat peruskoulut, lukiot ja ammattikorkeakoulut ovat kiinnostuneita muuttamaan kampuksille, joissa ne voivat toimia tiiviissä yhteistyössä kampuksen muiden toimijoiden kanssa.
Käynnissä oleva kehitys näyttää jakavan Suomen korkeakoulukaupunkeja kolmeen. On paikkakuntia, joilla toimii ammattikorkeakoulu, mutta ei yliopistoa. Toisissa kaupungeissa taas on yliopisto ja ammattikorkeakoulu, jotka toimivat toisistaan erillään. Kolmansilla paikkakunnilla yliopisto ja ammattikorkeakoulu toimivat tiiviissä yhteistyössä samalla kampuksella.
Haluamme kehittää kampuksiamme viimeksi mainitun vaihtoehdon mukaisiksi, sillä uskomme, että siten saavutetaan parhaat tulokset ja edistetään alueellista vetovoimaa. Pyrimme myötävaikuttamaan alueiden kehitykseen positiivisesti luomalla houkuttelevia ympäristöjä ja kiinteistöjä.
Digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan tehostaa tilojen käyttöä ja ylläpitoa. Tietoja voidaan yhdistellä erilaisista lähteistä ja automatisoida toimintoja, mikä mahdollistaa muun muassa kiinteistöjen edelleen kehittämisen, käyttäjäkokemuksen parantamisen ja energiankulutuksen optimoinnin.
Opetuksen muuttuminen ja monimuotoisen oppimisen tukeminen vaativat perinteisten luennointitilojen lisäksi tiloja kohtaamiselle ja ryhmätyöskentelylle. Suunnittelemme siksi luokat ja luentosalit entistä muuntojoustavimmiksi, monipuolisemmiksi ja aktivoivimmiksi. Hyödynnämme myös auloja, käytäviä ja ravintoloita oppimisympäristöinä.
Parannamme kestävän kehityksen toimiamme sekä raportointiamme jatkuvasti.Tavoitteenamme on olla yhä aktiivisempi liiketoiminnan vastuullisuusasioissa. Kehitämme mittaamista kiinteistöissä ja olemme asiakkaillemme aktiivinen kumppani. Pyrimme tulevaisuudessa jakamaan rakennuksissamme yhä enemmän tietoa ympäristöasioista lisätäksemme käyttäjien tietoisuutta heidän vaikutusmahdollisuuksistaan. Raportoimme vastuullisuudesta GRI-standardein.
Kampusten kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus näkyvät monella tavalla, ja huomioimme sen myös tilasuunnittelussa. Niin suomalaisilta kuin ulkomaalaisilta vaihto- ja tutkinto-opiskelijoilta, tutkijoilta ja opettajilta saamme arvokasta näkemystä myös kehittäessämme tulevaisuuden palvelutarjontaa.
Yhtiönä toimintamme ulottuu kampuksiamme kauemmas. Sykkiläiset ovat aktiivisia useissa kansainvälisissä foorumeissa. Tutkimus- ja kehitysprojekteissa teemme yhteistyötä muun muassa eurooppalaisten ja pohjoismaalaisten kampuskehittäjien sekä T&K-yksiköiden kanssa. Osallistumme myös aktiivisesti kansainvälisiin seminaareihin.
Uudisrakentamista tai peruskorjaamista suunniteltaessa selvitämme asiakkaiden tilatarpeet ja pyrimme katsomaan kauas tulevaisuuteen, jotta pystytään tekemään resurssiviisaita ratkaisuja. Peilaamme rakentamista kampusstrategioihin, jotka olemme tehneet yhteistyössä yliopistojen kanssa kullekin alueelle. Tavoitteemme ja lähtökohtaisesti paras ratkaisu on monikäyttäjäkampus, koska se tukee tilojen tehokasta käyttöä ja optimoi kaikkien osapuolien kustannuksia.
Kampuksilta löytyy huipputason tutkimusta ja paljon ihmisiä, ja lisäksi kampukset kokoavat yhteen tulevaisuuden visionäärit. Kampuksien tiloja voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin muun muassa opetukseen ja liiketoimintaan.
Rakentamisessa hyödynnämme vahvasti oppia BREEAM-menettelyistä sekä noudatamme rakentamisessa Terve talo -ohjelmaa. Terveen talon toteutuksen kriteerit ovat toteutusohjeessa, jossa kuvataan tärkeimmät suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät vaatimukset. Nämä vaatimukset toteuttamalla aikaansaadaan toimiva, terveellinen ja vaaditut sisäilmasto-olosuhteet täyttävä rakennus. Meillä nämä asiat on tarkasti kirjattu ohjeeksi ja niitä tulee kaikissa rakennusprojekteissamme toteuttaa. Näin pyrimme minimoimaan rakentamistoiminnan mahdollisia haitallisia vaikutuksia ja tiivistämään sidosryhmäyhteistyötä jo hankeprosessien aikana rakennusten tulevien käyttäjien kanssa.
Keväällä 2019 toimintaympäristössämme tapahtui yksi muutos myytyämme Vaasan Palosaaren kampuksen kiinteistöt Vaasan yliopiston ja Vaasan kaupungin yhteisyritys Vaasan Merikampus Oy:lle. Kaupan kohteena oli Vaasan yliopiston Palosaaren kampuksen kolme kiinteistöä ja 13 prosentin osuus kampuksella sijaitsevasta kiinteistöyhtiöstä. Myytävien kiinteistöjen pinta-ala on noin 63 000 m2. Niissä on kahdeksan rakennusta, yhteispinta-alaltaan noin 30 000 htm2. Suomen Yliopistokiinteistöjen koko kiinteistöomaisuudesta kaupan kohde edusti noin 2,5 prosenttia. Kaupan toteutumisen jälkeen Vaasan yliopisto jatkaa edelleen SYKin yhtenä omistajana.