Energiatehokkuus, päästöjen vähentäminen ja yhteistyö toimintamme keskiössä

Kolmen vuoden päästä yli puolet tiloistamme on ympäristösertifioituja

Rakennuttaminen on oleellinen osa kiinteistönomistajan ympäristövastuuta. Rakennutettaessa tehdään kauaskantoisia päätöksiä ja määrätään suuntaviivat ympäristöä säästävälle toiminnalle. Investointipäätös on myös se rakennuksen elinkaaren vaihe, jossa on mahdollista ottaa harppauksia eteenpäin. Nykyaikaisten energiatehokkaiden rakennusten koko elinkaaren ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa rakentamisen aikaisilla ympäristövaikutuksilla on aiempaa suurempi painoarvo. Rakentamisessa kulutettu energia sekä rakennusmateriaalien valmistamisen ja kuljettamisen ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, joten niihin tulee kiinnittää huomiota. Tärkeää on myös logistiikan tehokas järjestäminen sekä rakennuspaikan järkevä valinta.

Käytämme uudisrakennushankkeiden ja suurten peruskorjaushankkeiden arvioinnissa rakennusten BREEAM-ympäristöluokitusjärjestelmää (Building Research Establishment Environmental Assessment Methodology). Järjestelmä auttaa rakentamaan mahdollisimman ympäristöystävällisen rakennuksen. Åbo Akademin ja Turun yliopiston käyttöön ensi vuonna valmistuva Aurum on historiamme mittavin hanke, ja haemme sille BREEAMin tasoa Excellent. Aurumiin tulee esimerkiksi maalämpö sekä suuri määrä aurinkopaneeleja.

Vuonna 2019 valmistelimme myös olemassa oleville rakennuksille tehtävää BREEAM In-Use -ympäristösertifiointia. Haluamme näin kiinnittää erityistä huomiota myös olemassa olevien rakennusten ja niiden ylläpidon ympäristöystävällisyyteen. Ensimmäiset sertifikaatit vanhoille rakennuksillemme saamme vuoden 2020 aikana. Kokonaistavoitteenamme on, että vuoden 2022 loppuun mennessä omistamastamme pinta-alasta yli 50 prosenttia on ympäristösertifioitua.

Aiempaa tarkempi hiilijalanjäljen laskenta tukee matkalla kohti hiilineutraaleja kampuksia

Tavoitteenamme on, että kampuksemme ovat Euroopan vastuullisimmat vuoteen 2030 mennessä. Kuljemme uusiutuvien ja älykkäiden energiaratkaisujen avulla kohti hiilineutraaleja kampuksia. Osana tätä isoa tavoitetta kehitimme vuonna 2019 yhtiötason hiilijalanjäljen laskentaamme aiempaa tarkemmaksi, mikä tulevaisuudessa auttaa meitä ymmärtämään entistäkin kattavammin hiilijalanjälkemme syntyä. Arvioimme, että päästölaskentamme kattavuus on erittäin hyvä. Oletuksia ja yksinkertaistuksia joudutaan laskennassa tekemään, ja tavoitteenamme onkin edelleen tarkentaa laskentaa jatkossa.

Rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito ovat toimintamme ytimessä, joten esimerkiksi ymmärtämällä niiden ympäristövaikutuksia aiempaa paremmin teemme tulevaisuudessa entistäkin parempia kestävää kehitystä tukevia valintoja. Viime vuonna meillä oli iloa auttaa myös joitain yliopistoja heidän hiilijalanjälkensä määrittämisessä. Lisäksi viime vuonna valmistelimme isoa päästöjen kompensointiohjelmaa oman vähähiilisyystyömme rinnalle.

Yleinen trendi on, että energian alkuperät muuttuvat kohti uusiutuvia vaihtoehtoja, ja saatavilla on yhä monipuolisempia vaihtoehtoisia energianlähteitä. Tämä tukee meidänkin tahtoamme valita mahdollisimman vähäpäästöisiä energianlähteitä.

Viime vuonna edistimme myös luonnon monimuotoisuuden teemaa valmistelemalla vuodelle 2020 kampusten luontoarvioita. Tavoitteenamme on tuntea kampusten luonto nykyistä paremmin ja tukea luonnon monimuotoisuutta kampuksilla esimerkiksi rakentamiseen ja ylläpitoon liittyen.

Yhtiömme hiilijalanjälki koostuu lämmityksestä, uudis- ja peruskorjauksesta, jätteistä, ylläpitokorjauksista, sähköstä, kylmäaineista, vedestä sekä omien työntekijöidemme matkustamisesta ja toimistohankinnoista. Vuoden 2019 hiilijalanjälkemme oli 39 764 tonnia CO2e (2018: 40 993 tonnia CO2e) eli 31,9 kg,CO2e/brm2,a.

Jatkuvaa kehittämistä energiatehokkuuden tueksi

Hallinnoimme noin 1,3 miljoonan bruttoneliömetrin kiinteistöomaisuutta. Kiinteistöomaisuutemme suuruuden vuoksi ympäristövastuullisuudessamme painottuvat energiankulutuksen ympäristövaikutukset.

Rakennustemme energiatehokkuuden ohella kiinnitämme yhä enemmän huomiota rakennuksissamme kulutettavan energian alkuperään. Suhteessa energiaan olemme osa yhteiskuntaa ja suurempaa järjestelmää ja sen vuoksi katsomme asiaa kokonaisvaltaisesti. Kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut löytyvät vain eri toimijoiden välisessä yhteistyössä.

Lappeenrannan, Kuopion, Jyväskylän sekä Tampereella Kaupin ja Hervannan kampuksilla sijaitsevat aurinkosähköjärjestelmät tuottivat vuoden 2019 aikana yhteensä 415 MWh aurinkosähköä. Tämä on vain 0,29 prosenttia kaikesta kampuksillamme kulutetusta sähköenergiasta. Uusien järjestelmien ansiosta kampuksilla tuotetun aurinkosähkön osuus on kuitenkin nousussa; vuonna 2018 luku oli 0,17 prosenttia.

Laskemme energiaan liittyvät hiilidioksidipäästömme kulutetun ostoenergian ja ominaispäästökertoimien perusteella. Sähkön osalta käytämme hankintakanavan mukaista, esimerkiksi vihreän sähkön ostamisen huomioivaa päästökerrointa. Koska toimimme laajasti eri puolilla Suomea, käytämme kaukolämmölle paikallista kerrointa, joka ottaa huomioon paikallisen tavan tuottaa lämpöä.

SYKin hallinnoimien kiinteistöjen keskimääräinen sähkönkulutus vuonna 2019 oli 116,6kWh, sääkorjattu lämmönkulutus noin 154,9 kWh ja vedenkulutus 263,9 litraa bruttoneliömetriä kohden.

Olemme mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa kaudella 2017–2025. Kunnianhimoinen tavoite 7,5 prosentin säästöistä lämpöenergian kulutuksessa vuoteen 2025 mennessä on pilkottu kampus- ja rakennuskohtaisiksi pitkän tähtäimen suunnitelmiin sidotuiksi tavoitteiksi. Tämä auttaa meitä tunnistamaan ja keskittymään kohteisiin, joissa on säästöpotentiaalia. Etenemme suunnitelman mukaisesti kohti tavoitetta. Toimenpiteitämme kohti tavoitetta ovat muun muassa tarpeenmukaiset talotekniikan uusimiset ja automaation lisääminen.

Ylläpitotoiminnassamme käynnistimme viime vuonna kaksi merkittävää kestävää kehitystä tukevaa hanketta: tarpeenmukaisen ylläpidon sekä sähkön kulutusjouston kehityshankkeet. Haastamme nykyisin laajalti käytössä olevan perinteisen kiinteistöhuollon ja tavoitteenamme on tiedolla johtamisen malli, jolloin tiedämme aiempaa merkittävästi paremmin mitä tekniikassa ja olosuhteissa tapahtuu ja ohjaamme resurssit tarpeenmukaisesti. Hienovaraiset ohjausten optimoinnit puolestaan mahdollistavat tulevaisuudessa uusiutuvien energianlähteiden lisääntyvän käytön sähköntuotannossa ja pienentävät hiilijalanjälkeä valtakunnan verkostossa.

Kestävän kehityksen mittarit

 

 Vuosi 2019*Vuosi 2018*Vuosi 2017Vuosi 2016Yksikkö
Päästöt
CO2397634099355 00157 050tonnia CO2
CO231,932,043,145,9kg CO2/brm2
Kulutettu ostoenergia
Lämpö, mitattu182 321173 146170 217169 353MWh
Lämpö, sääkorjattu154,9144,7147,9141,2kWh/brm2
Sähkö140 970138 520131 089129 835MWh
Sähkö116,6109,2106,3102,9kWh/brm2
Tuotettu energia
Kampuksillamme tuotettu aurinkosähköenergia415235,5238210MWh
Vedenkulutus
Kokonaismäärä331 849330 935332 585348 541m3
Pinta-alaa kohden263,9273,4263,4276,1litraa/brm2
Rakennusten ympäristövaikutusten mittaaminen / arviointi
BREEAM-sertifioitujen rakennusten lukumäärä, kumuloitunut yhteensä6432kpl
BREEAM-sertifioitujen suunnitelmien lukumäärä, kumuloitunut yhteensä10975kpl
BREEAM-rekisteröityjen hankkeiden lukumäärä, kumuloitunut yhteensä1614119kpl
Ympäristösertifioitujen BREEAM kiinteistöjen osuus uudisrakennuksista100100100100%
TETS energiatehokkuussopimuksen noudattaminen100100100100%
Jäte
Jätteen kokonaismäärä335937733945,84211,2tonnia
Jätteiden kierrätysaste50,250,753,451,8%

*) Laskentatapa vaihtunut.

Vuosivertailu 2015–2019

 

Vuosi20192018201720162015Yksikkö
Lämpöenergia, sääkorjattu154,9144,7147,9141,2145,9kWh/brm²
Sähköenergia116,6109,2106,3102,999,8kWh/brm²
Ostoenergian CO2-päästöt (L+S)24,926,943,145,943kgCO₂ /brm²
Vedenkulutus263,9273,4263,4276,1292,1dm³/brm²

SYK päästölaskennan tuloksia vuodelle 2019

Yllä olevat päästöt jakautuvat seuraavasti: Scope 1: 799 tonnia, Scope 2: 30 019 tonnia ja Scope 3: 8 945 tonnia.

 

© Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 2020