Tehtävämme on taata asiakkaillemme tarkoituksenmukaiset ja toimivat tilat tehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Koko taloudellisen vastuun pääperiaatteita ovat sekä pitkän aikavälin rahoituspolitiikka että vastuullisuus rahoittajiin nähden. Ne ovat edellytykset, joiden ansiosta meidän on mahdollista onnistua päätehtävässämme.
Palveluiden ja materiaalien hankinnat, henkilöstökulut, maksetut tulo- ja kiinteistöverot, osingot ja investoinnit muodostavat SYKin suorat taloudelliset vaikutukset. Seuraamme säännöllisesti talouden sekä toiminnan tunnuslukuja, kuten myös hanketilannetta ja energiankulutusta.
Takaamme toiminnallemme kestävän pohjan ja minimoimme toimintaan kohdistuvia riskejä sitoutumalla sovittuihin hankeohjelmiin, kestävän kehityksen periaatteisiin ja hoitamalla vastuumme ajallaan. Mittavienkin investointihankkeiden toteutus mahdollistetaan pyrkimällä taloudellisesti edulliseen ja riskeiltään hallittavaan rahoituspohjaan.
SYKin työllistävä vaikutus vuonna 2019 oli noin 2 420 henkilötyövuotta. Yrityksellemme työskentelee keskimäärin 30 työntekijää, joten investointien ja hankintojen kautta syntyvä työllistävä vaikutus on merkittävä. Luvut perustuvat yhtiön tuloslaskelman ylläpito- ja investointikuluihin, ja ne on muutettu työllistävyydeksi KTI:n ylläpitokustannusvertailun ja investointien osalta Rakennusteollisuus RT:n tilastojen avulla.
Olemme kaikilla toimintapaikkakunnilla yksi suurimmista kiinteistöveron maksajista ja Pirkanmaan talousalueella yksi suurimmista yhteisöveron maksajista. Vuonna 2019 SYK maksoi veroja yhteensä 22,7 miljoonaa euroa, josta kiinteistöverojen osuus oli 55 prosenttia. Kiinteistöveroja maksettiin 16 kuntaan kaikkiaan 12,4 miljoonaa euroa. Kaikki verot maksettiin Suomeen.
SYK Oy toimii Suomessa ja maksaa kaikki veronsa Suomeen. Verojalanjäljessämme on kuvattu olennaiset SYKin konsernin maksamat välilliset ja välittömät verot sekä työntekijöiden palkoista pidätetyt ennakonpidätykset.
Maksamiemme verojen määrä vuonna 2019 oli kiinteistövero 12,4 milj. €, tulovero 5,8 milj. €, Alv 4,4 milj. € sekä ennakonpidätykset 0,8 milj. €. Kiinteistövero ja tuloverot muodostavat selkeästi suurimmat verot. Kiinteistövero on meille huomattava menoerä myös kulurakenteessa ja se jakautuu laajasti ympäri Suomen. Katso: Kiinteistöverot paikkakunnittain -kuvio.
Yhtiöllämme ei ole erillistä verostrategiaa. Vastuu veroasioista on talousyksiköllä.Teemme aktiivista työtä liittyen harmaan talouden, talousrikollisuuden ja veronkierron torjuntaan. Samaa vastuullisuutta odotamme myös kumppaniverkostolta.
Verojalanjälki muodostuu kolmesta pääalueesta:
Muut paikkakunnat:
Ii: 556 €, Kaarina: 3 627 €, Konnevesi: 17 257 €, Kuusamo: 6 298 €, Savonlinna: 47 833 €
milj. euroa | % | |
---|---|---|
Alv | 4,4 | 19,6 |
Kiinteistövero | 12,4 | 54,7 |
Tuloverot | 5,8 | 25,7 |
Yhteensä | 22,7 | 100 |
Ennakonpidätykset | 0,8 |
Salkuttamalla eli luokittelemalla kiinteistöt strategiamme mukaisesti ja suuntaamalla investoinnit tarkasti turvaamme yhtiön vakavaraisuuden kehittymisen ja varmistamme kilpailukykyisen rahoituksen saamisen.
Kiinteistöstrategian ydin on yliopistojen ja korkeakoulujen toiminnassa ja omistajatahon tahtotilassa. Kiinteistövarallisuus keskittyy ydinkampuksille, ja olemme keskittyneet palvelemaan oppilaitosten kiinteistötarpeita. Sellaisista rakennuksista, jotka eivät edistä tätä tarkoitusta on luovuttu.
Kiinteistövarallisuutemme hoitaminen vastuullisesti luo hyvinvointia koko Suomeen myös välillisesti.
Kampuskehittämisessä vastuullisuus tarkoittaa, että kampuksia pidetään elinvoimaisina ja toimintoja kehitetään myös ekologisesti vastuullisesti. Alueellisen kehityksen keskiössä on ymmärrys kampuksien merkityksestä osana kaupunkien kokonaisinfrastruktuuria. Kehitämme kampuksille uutta elämää pitkällä aikavälillä etsimällä tyhjeneviin tiloihin sopivia toimintoja tai toimijoita.
Resurssien viisas käyttö, olemassa olevien tilojen saneeraus vastaamaan nykyisiä ja tulevia vaatimuksia sekä uudisneliöiden maltillinen rakentaminen ovat osa vastuullista kampuskehitystämme. Pyrimme säilyttämään kampusten kulttuuriperintöä aina mahdollisuuksien mukaan. Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja siirtäminen uusille sukupolville on niin ikään osa kampuskehityksen vastuullisuutta.
Olemme kehittäneet yhdessä oppilaitosten kanssa yhteis- ja monikäyttötiloja, joita ei ole tarkoitettu vain tietylle käyttäjäryhmälle tai tiettyyn toimintaan. Yliopistot ovat tutkineet ja selvittäneet aitoa tilankäytön tarvetta erilaisin analyyttisin menetelmin. Tehokas tilojen ja resurssien käyttö on oppimisympäristöjen ja laboratorioiden tulevaisuutta.
Pyrimme edistämään eri toimijoiden synergiaa ja samalla maksimoimaan tilojen käyttöajan. Siirtyminen yksittäisistä työhuoneista ja vajaakäyttöisistä suurista neuvottelu- ja kokoustiloista monitilatoimistoihin mahdollistetaan tilan mukautumisen työn ja sen asettamien tarpeiden mukaan. Näin tilojen käyttäjät pystyvät hyödyntämään avoimia ja suljettuja tiloja kulloisenkin käyttötarpeen mukaan. Tehokas suunnittelu vähentää tilojen hukkakäyttöä ja helpottaa peruskorjauksen tason optimointia.
2019 | 2018 | 2017 | 2016 | Unit | |
---|---|---|---|---|---|
Liikevaihto | 165,2 | 159,5 | 150,1 | 148,2 | milj. € |
Sijoitetun oman pääoman tuotto | 3 | 3 | 2,6 | 2,8 | % |
Tasearvo | 1 335,0 | 1 357,1 | 1 268,8 | 1 226,8 | milj. € |
Investointien arvo | 114,9 | 95,4 | 116,3 | 95,8 | milj. € |
Verojalanjälki, kokonaisverot | 22,7 | 23,6 | 20,9 | 22,3 | milj. € |